Vahvan identiteetin Porvoo haluaa kasvaa hallitusti – Itärata symboloi tulevaisuutta
Porvoon väkimäärä kasvaa, keskusta kukoistaa ja Kilpilahdessa sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin bio- ja kiertotalouden keskittymä. Jos Itärata rakennetaan, hyötyisi entinen rautatiekaupunki nykyistäkin enemmän loistavasta sijainnistaan. ”Kaupunkimme omintakeinen tunnelma on meille vahva kilpailutekijä”, kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi sanoo.
Suurin osa suomalaisista tuntee Porvoon pittoreskista historiallisesta keskustasta, mutta kaupunki on paljon muutakin. Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi luonnehtii Porvoota kaupungiksi, jolla on vahvasti oma luonteensa ja identiteettinsä – toista lähellekään samankaltaista paikkaa ei Suomesta löydy.
”Porvoo on erinomainen kaupunki niin asukkailleen kuin yrityksillekin. Kaupunkimme omintakeinen tunnelma on meille vahva kilpailutekijä. Meillä on tarjolla rauhaa, mutta myös sopiva määrä virikkeitä ja loistavia palveluja. Kaksikielinen arki onnistuu meillä paremmin kuin hyvin. Porvoolainen elämänlaatu kiteytyy ajatukseen kauniista ympäristöstä, jossa kaikki löytyy läheltä.”
Porvoon strategia perustuu kasvuun. Pitkäniemi iloitsee siitä, että Porvoo kuuluu niiden suomalaisten kaupunkien joukkoon, joilla on kasvuvetovoimaa. Viime vuonna asukasmäärä kasvoi noin 450 ihmisellä.
Kaupunginjohtaja puhuu hallitun kasvun puolesta.
”Me etenemme sopivin askelin. Meille on tärkeää olla oma itsemme eli emme halua mistään hinnasta hukata vahvaa identiteettiämme. Haluamme pitää kiinni niistä ominaispiirteistä, jotka esimerkiksi asukkaiden näkökulmasta muodostavat sen lumovoiman, jonka takia he kokevat Porvoon hyväksi paikaksi elää.”
”Itärata on Porvoolle Paluu tulevaisuuteen -hanke”
Vajaan vuoden Porvoota johtanut Jani Pitkäniemi tietää mistä puhuu, onhan hän asunut kaupungissa pian parikymmentä vuotta. Edellinen työ valtiovarainministeriön kunta- ja alueosaston osastopäällikkönä luo vahvaa perspektiiviä Porvoon nykypäivän ja tulevaisuuden luotsaamiseen.
Yksi vahvimmista kaupungin tulevaisuuden symboleista on Itärata, joka toteutuessaan tuo sekä suurnopeus- että lähijunat Helsingin ja Porvoon välille ja yhdistää kaupungin Itä-Suomeen 2030-luvulla. Pitkäniemi onkin nimennyt Itäradan omassa mielessään Paluu tulevaisuuteen -hankkeeksi, kulkivathan matkustajajunat kaupunkiin vuoteen 1981 asti ja tavarajunat aina vuoteen 1990.
”Itärata on toki osa kaupunkimme strategiaa, mutta myös henkilökohtaisesti ajattelen sen ratkaisevan monia niitä yhteiskunnallisia haasteita, joita meillä on. Olemme suurin suomalainen kunta, johon matkustajaraiteet eivät ulotu. Kestävän ja päästöttömän liikkumisen sekä saavutettavuuden näkökulmasta Itärata on meille todella perusteltu ratkaisu.”
Pääkaupunkiseudun läheisyys ja hyvinvointi vaikuttavat merkittävästi Porvoon kehitykseen. Kaupunginjohtajan mukaan tämä kasvu koituu kaupungin hyväksi, jos siihen ollaan oikealla tavalla valmiita.
”Iso kysymys on, miten kasvavaa väkimäärää liikutellaan. Tällä hetkellä noin neljäsosa porvoolaisista käy töissä pääkaupunkiseudulla, ja meille tärkeät matkailijatkin tykkäävät sujuvista ja ympäristöystävällisistä liikenneyhteyksistä.”
Itäradan avulla Porvoo kytkeytyisi myös aivan uudella tavalla myös Itä-Suomeen.
”Toki pääkaupunkiseudun suunta on meille olennaisin, mutta Itäradan myötä olisimme entistä paremmin mukana myös itäisen Suomen kasvun ja kehityksen kelkassa. Voisimme yhdistyä vahvemmin myös esimerkiksi Itä-Suomen yliopistoihin.”
Pohjoismaiden merkittävin bio- ja kiertotalouden keskittymä
Vaikka monet porvoolaiset käyvät töissä pääkaupunkiseudulla, Pitkäniemi korostaa Porvoon olevan merkittävä työpaikkakeskittymä.
”Suuri merkitys on lähes 4 000 ihmistä työllistävällä Kilpilahden yritysalueella, joka on Pohjoismaiden merkittävin bio- ja kiertotalouden keskittymä. Olen iloinen, että juuri Porvoossa viedään kemianteollisuutta yhä kestävämpään ja ilmastoystävällisempään suuntaan.”
Kaupunginjohtajan mielestä on tärkeää, että yritysrakenne on monipuolinen, ja kaikenkokoiset yritykset pitävät yllä Porvoon työllisyyttä ja elinvoimaa.
”Täällä on pitkien perinteiden paikallisia yrityksiä, joille porvoolaisuus on sydämenasia. Toki toivotamme myös uudet yritykset lämpimästi tervetulleiksi. Sijaintimme on hyvä monelle toimialalle, koska ison maailman portit ovat varsin lähellä. Helsingin ja Kotkan satamat ovat aivan naapurissa ja matka Helsinki-Vantaan lentokentälle kestää puoli tuntia – Itärataa pitkin vielä vähemmän.”
Myös palvelurakenteen monipuolisuus, erilaiset viihtyisät asuinympäristöt ja kaupungin keskustan elinvoimaisuus ovat tärkeä osa porvoolaisuutta.
”Meillä on tehty ihan systemaattisesti työtä ja valintoja sen eteen, ettei keskustamme ole autioitunut. Pyrimme monin eri keinoin siihen, ettemme tietoisesti ohjaa ihmisiä pois keskustasta. Tämä tarkoittaa monipuolista palvelukirjoa ja viihtyisiä paikkoja, joissa ihmiset haluavat kohdata toisiaan.”
Matkailussa vielä paljon mahdollisuuksia
Kyselytutkimusten mukaan porvoolaiset ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä ja kunnallisten palvelujen laatuun.
“Uskaltaisin sanoa, että meillä kaupungin palvelut ovat priimakunnossa. Koulupalveluihin ja kouluihin on satsattu tietoisesti ja myös vapaa-ajan palvelut ovat erinomaisia. Kokonniemen liikuntakeskushanke nostaa liikkumisen palvelut uudelle tasolle. Erityisen ylpeitä olemme siitä, että kulttuuri on meillä lähellä ihan jokapäiväistä elämää ja tarjoamme monipuolisesti harrastusmahdollisuuksia esimerkiksi musiikissa, taiteessa ja tanssissa.”
Porvoo on mitä suurimmassa määrin myös turistien kaupunki. Pitkäniemen mukaan matkailun merkitys kaupungin menestystarinassa kasvaa koko ajan.
”Meidät tunnetaan yhä enemmän myös kansainvälisesti. Monet asiat matkailun saralla ovat hyvin, mutta kehitettävää aina riittää. Esimerkiksi saaristomatkailussa on paljon mahdollisuuksia. Myös Itäradan nopeat yhteydet Helsinkiin ja lentokentälle toisivat matkailuun aivan uusia ulottuvuuksia.”
Jani Pitkäniemi
- Aloitti Porvoon kaupunginjohtajana vuonna 2024.
- Työskenteli vuodesta 2017 valtiovarainministeriön osastopäällikkönä. Toiminut myös muun muassa VM:n kunta- ja aluehallinto-osaston kuntatalousyksikön päällikkönä sekä talous- ja rahoitusasioiden erityisasiantuntijana Suomen EU-edustustossa Brysselissä.
- Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.
- Asuu Porvoossa, perhe on kaksikielinen.
- Lapinmatkailijana Pitkäniemi on kaukojunaillut varsin paljon – pohjoisen aamun valkeneminen yöjunassa on hänestä aina hieno kokemus. Keski-Euroopassa asuessaan matkusteli varsin paljon junalla Euroopan isoihin kaupunkeihin. Odottaa jo innolla junailua Porvoosta.
Porvoo – Borgå
Sijaitsee Etelä-Suomessa, Uudenmaan maakunnassa. Porvoon naapurikunnat ovat Sipoo, Askola, Loviisa, Myrskylä ja Pornainen.
Saanut nimensä Porvoonjoen lähellä sijainneen Ison Linnamäen linnoituksen ruotsinkielisestä nimestä Borgå. Nimi muodostuu sanoista ”borg” (linna) ja ”å” (joki).
Asukkaita noin 52 000. Asukasluku on ollut kasvava 1990-luvulta lähtien, ja Porvoo on Suomen 19:nneksi suurin kunta.
Koulutusta tarjoavat muun muassa laajan valikoiman ammattitutkintoja tarjoava Careeria sekä liiketalouden sekä matkailu- ja tapahtuma-alan koulutusta tarjoava ammattikorkeakoulu Haaga-Helia.
