Maakuntajohtaja Tytti Määtän Pohjois-Savo 2040: ”Lisää syitä tulla ja jäädä”

Miltä näyttää Pohjois-Savo 2040-luvulla, kun Itärata parantaa koko itäisen Suomen saavutettavuutta? Maakuntajohtaja Tytti Määtän visiossa maakunnan kasvu on vauhdittunut, yrityksille avautunut uusia mahdollisuuksia ja arki sujuu. Jotkin asiat myös pysyvät ennallaan: ”Kuuluisa savolainen lupsakkuus ja tarinankerronnan kulttuuri tuovat omaleimaisuutta ja lämpöä.”

2040-luku ei ole Pohjois-Savon maakuntajohtajalle Tytti Määtälle kaukaista tulevaisuutta, vaan vauhdilla lähestyvä etappi. Aivan kuten rautateitä, myös maakunnan tulevaisuutta suunnitellaan vähintään vuosikymmenten aikajänteellä.

Niinpä oman maakunnan tulevaisuuden visiointi parinkymmenen vuoden päähän ei vaadi kristallipalloa, sillä suunnitelmat ovat olemassa. Enemmän kyse on siitä, mitkä suunnitelmista toteutuvat ja missä järjestyksessä. Maakuntajohtaja näkee, että Itäradan myötä moni positiivinen kehityskulku saa tuulta siipiensä alle. 

”Itärata on paljon enemmän kuin yksittäinen liikennehanke. Uudessa nopeassa raideyhteydessä on kyse koko Itä-Suomen alueen elinvoimasta, saavutettavuudesta, turvallisuudesta ja kilpailukyvystä kauas tulevaisuuteen. Kun liikennöinti Itäradalla alkaa, vaikutukset näkyvät lyhyempinä matka-aikoina ja parempina yhteyksinä sekä siinä, miten Pohjois-Savo ja sen vahvuudet pääsevät kehittymään.”

Tällaisena Tytti Määttä näkee maakuntansa 2040-luvulla:

13 miljardin investointipotentiaali on toteutunut

”2040-luvun Pohjois-Savo on maakunta, jonka kasvu on syntynyt ennen kaikkea omista paikallisista vahvuuksistamme. Alueella on merkittäviä kansainvälisesti suuntautuneita yrityksiä – erityisesti kone- ja metalliteollisuuden, metsä-, bio- ja kiertotalouden, ruokajärjestelmän sekä terveysteknologian aloilla – ja niiden ympärille rakentuneita alihankintaverkostoja.

Kuopion kauppakamari on selvittänyt, että maakuntamme kärkiyrityksissä on noin 13 miljardin euron investointipotentiaali. Reilun kymmenen vuoden päästä nämä investoinnit ovat toteutuneet. Paremmat yhteydet auttavat meitä saamaan tästä täyden hyödyn irti. Vientiyritykset ovat keskittyneet vahvasti Kuopion, Iisalmen ja Varkauden seuduille. Kun liikkuminen on sujuvaa ja ennakoitavaa, on helpompi rekrytoida, investoida ja rakentaa uusia kumppanuuksia.”

Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä muistuttaa, että raideliikenneinvestoinnit ovat satojen vuosien investointeja, joita tehdään erityisesti tuleville sukupolville.

Vahvasti kiinni kansainvälisissä yhteyksissä ja kehityksessä

”Kuopiosta pääsee Helsinki-Vantaan lentokentälle ja pääkaupungin keskustaan kolmessa ja puolessa tunnissa, ja juna on aidosti kilpailukykyinen lentoliikenteen kanssa. 

Olennaisesti parantuneen saavutettavuuden myötä Pohjois-Savo on vahvasti mukana työn, opiskelun ja elinkeinoelämän kehityksessä. Raideyhteydet palvelevat lukuisia vientiyrityksiämme, joille on kriittistä, miten täältä päästään maailmalle ja maailmalta tänne. Tämä mahdollistaa yrityselämän kehittämisen aivan uudella tavalla.

Tässä kohtaa minun on pakko palata hetkeksi nykyhetkeen. Itä-Suomessa on nimittäin henkilöraideliikenteen näkökulmasta menty aivan väärään suuntaan, ja matka-aika Kuopioon on pidentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Korjausvelka on kasvanut sietämättömäksi. Pohjois-Savon kannalta Itärata-hankkeessa onkin kyse koko maakuntamme asemasta Suomessa – ja kansainvälisesti.”

Tytti Määttä katsoo Pohjois-Savon tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hän on ylpeä maakunnassa vallitsevasta tahtotilasta: väki uskoo yrittämiseen ja siihen, että kannattaa kurkottaa korkealle.

Toimiva logistiikka tukee koko maan kilpailukykyä ja huoltovarmuutta

”Itäradan valmistumisen lisäksi koko Savon rata on saatu kuntoon ja sen välityskykyyn liittyvät kriittiset pullonkaulat on poistettu. 

Pohjois-Savossa liikkuu kriittisiä raaka-aineita, elintarvikkeita, metsäteollisuuden tuotteita ja muuta koko Suomelle tärkeää tavaraa. Savon rata on edelleen tavaramäärillä mitattuna yksi Suomen vilkkaimmista. Kun sitä tukevat yhteydet toimivat hyvin, vaikutukset eivät rajoitu omaan maakuntaamme, vaan näkyvät koko maan kilpailukyvyssä, toimintavarmuudessa ja huoltovarmuudessa.”

”Pohjois-Savon vetovoima koostuu monista asioista. Siitä, että tänne pääsee sujuvasti, täällä on hyvä elää, tehdä työtä ja rakentaa luottavaisesti tulevaisuutta. Se on lopulta vahvin syy tulla – ja jäädä.”

Hyvät yhteydet houkuttelevat pysymään ja asumaan

”Pohjois-Savo ei ole vain vahva yritysmaakunta, vaan paikka, jossa ihmiset haluavat elää. Täällä on helppo opiskella, tehdä töitä, perustaa perhe ja rakentaa oman näköistä elämää. Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat pitäneet vetovoimansa kilpailussa osaajista. 

Toimivat junayhteydet ovat tärkeä pitotekijä esimerkiksi nuorille naisille, jotka muuttavat muita herkemmin Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin. Siksi liikkumisen sujuvuus kytkeytyy myös siihen, ketkä jäävät, ketkä tulevat ja ketkä löytävät Pohjois-Savon uudella tavalla.”

Vetovoima syntyy ihmisistä, arjesta ja ilmapiiristä

”Puhdas luonto, vesistöt, Lakeland-identiteetti, kakkosasuminen ja monipaikkaisuus ovat kehittyneet Pohjois-Savon isoiksi vahvuuksiksi. Olemme entistä tärkeämpi matkailumaakunta. Tässäkin ratkaisevaa on ollut, että matkaketjut toimivat ja ihmiset pääsevät liikkumaan sujuvasti junista palveluihin, matkailukohteisiin ja vapaa-ajan äärelle.

Maakunnan vetovoima syntyy myös vaikeammin mitattavista asioista. Vuonna 2040 olen nykyistäkin ylpeämpi siitä, kuinka osaamme tehdä yhteistyötä ja katsoa avoimesti kuntarajojen yli. Kuuluisa savolainen lupsakkuus ja tarinankerronnan kulttuuri tuovat omaleimaisuutta ja lämpöä. Ihmisten joukkoon on helppo tulla. Täällä saa olla oma itsensä.”