Suurnopeusjunakalusto edellyttää suoraa ja tasaista rataa
Itäradan suunnittelussa huomioidaan sekä suurnopeusjunien että tavaraliikenteen vaatimukset. Tuoreen suurnopeusjunakalustoselvityksen mukaan Itärata voi palvella molempia liikennemuotoja, kun rata suunnitellaan mahdollisimman suoraksi ja tasaiseksi. Selvityksen tulokset korostavat radan huolellisen suunnittelun merkitystä.
”Suurnopeuskalusto edellyttää radalta vähän enemmän kuin Suomessa nyt oleva kalusto. Meillä on käytössä Pendolino, mutta mitä jyrkempi mutka on, sitä epämukavampaa se on matkustajille suurnopeusradalla. Radan täytyisi olla tasainen, kaarteiden pitäisi olla loivempia kuin nykyisellä rataverkolla. On myös matkustusmukavuuskysymys, että kaarteet ovat loivia”, sanoo Itäradan suunnittelujohtaja Minna Weurlander.
Suurnopeusjunakalustoselvityksen tavoitteena oli selvittää suurnopeusjunakaluston vaatimukset Suomen olosuhteissa sekä sen vaikutuksia infrastruktuuriin sisältäen tekniset vaihtoehdot ja niiden taloudelliset vaikutukset. Suurnopeusjuniksi lasketaan yli 250 km/h kulkevat junat, Itärataa suunnitellaan 300 km/h nopeudelle.
Selvitys tunnisti paitsi vaatimukset ratageometriaan, myös Suomen talviolosuhteet, nopeuden vaikutuksen meluun ja tärinään, rinnakkaisten raiteiden kohdalla kasvavan ilmavastuksen sekä eläinten liikkumisen rata-alueella. Suurnopeusjuna asettaa vaatimuksia rataan, rakenteisiin, kalustoon, kapasiteettiin ja ympäristöön. Nämä huomioidaan suunnittelussa ja jatkoselvityksiä on tulossa lisää tiedon tarkentamiseksi.
”Meidän on ymmärrettävä ne mekanismit, jotka vaikuttavat suurnopeusjunan liikkumiseen erilaisissa olosuhteissa. Lumi sinänsä ei ole suomalainen ominaispiirre, koska sitä on muuallakin maailmassa, mutta sekin tulee ottaa huomioon radan rakenteessa nopeuden kasvaessa. Selvitys antaa lisää selkänojaa suunnitteluun. Saavutimme sen, mitä haimme”, Weurlander kertoo.
EU-raideleveys toisi kalustomarkkinoille kilpailua
Suomen junaliikenteen raideleveys on historiallisista syistä lähes sama kuin Venäjällä. Kun Euroopassa yleinen raideleveys on 1435 millimetriä, Suomessa kiskojen yleisin väli on 1524 millimetriä. Eurooppalainen kalusto ei näin ollen nykyisellään sovi Suomen raideleveyteen.
Koska raideleveys on haaste, suurnopeusradalle asetettujen tavoitteiden selkeä määrittely on ratkaisevan tärkeää. Päätös ohjaa teknisten ratkaisujen ja kaluston valintaa sekä optimaalisen toimintamallin kehittämistä. Jos käytössä olisi EU-raideleveys, laajemmat kalustomarkkinat avautuisivat kilpailulle ja se toisi säästöä kalustohankinnoissa.
Valmistumassa on myös Itäradan raideleveysselvitys, jossa tutkitaan Itäradan toteuttamista eurooppalaisella raideleveydellä. Selvitettäviin asioihin kuuluvat raideleveyden vaikutukset infraan, sähköjärjestelmiin, kustannuksiin, liikenneverkkoon ja ympäristövaikutusten arviointiprosessiin.
Suomen strategisesti merkittävimmällä rataverkolla käytettävällä raideleveydellä on suuri vaikutus yhtenäisen eurooppalaisen raideliikennealueen mahdolliseen laajenemiseen. Merkittävä askel eteenpäin otettiin, kun Itärata hyväksyttiin laajennettuun Euroopan laajuiseen ydinverkkoon (TEN-T). Tämän myötä Itärata Oy voi hakea ratahankkeen suunnitteluun merkittävää EU-rahoitusta.
Liitteet
Suurnopeusjunakalustoselvitys on Florencia Bigattin diplomityö Aalto-yliopistossa ja se on Suomessa ensimmäinen aihealueeltaan. Työn ohjaamisesta vastasi WSP Finland Oy. Raideleveysselvityksen toteuttaa Proxion Plan Oy ja se valmistuu syyskuun alkupuolella.
Florencia jatkaa junauraansa Suomessa
Florencia Bigatti (29 v) tuli Uruguaysta Suomeen kiinnostuksesta junaliikennettä kohtaan. Diplomityön tehtyään hän on päättänyt jäädä Suomeen jatkaakseen alan parissa.
Florencia varttui kotimaansa pääkaupungissa Montevideossa, jossa hän suoritti rakennustekniikan kandidaatin tutkinnon. Maisteriopinnoikseen hän valitsi kaksoistutkinnon, jonka ensimmäisen osan hän suoritti Barcelonassa. Suomeen Florencia tuli oppimaan lisää infrastruktuurista ja nopeasta junatekniikasta, joista Suomi on tunnettu alan asiantuntijoiden keskuudessa.
”Vastaavia opintoja ei ole oikeastaan mahdollista edes suorittaa Uruguayssa, jossa ei myöskään ole laajaa raideverostoa. Halusin tulla oppimaan parhailta”, Florencia sanoo.
”Suomi on hieno esimerkki”
Suomalaisia aina kiinnostaa, mikä Suomessa kiinnostaa ulkomaalaisia.
”Kokemukseni koulutuksesta ovat huikeat. Olen saanut valtavasti tukea, tutustunut rautatiealan asiantuntijoihin sekä saanut laajan näkökulman alaan ja sen sidosryhmiin. On palkitsevaa saada oppia näin paljon ja rakentaa verkostoa alalla. Olen kiitollinen.”
“Suomi on hieno esimerkki siitä, miten hyvin suunniteltu julkinen liikenne saatetaan laajan väestön ulottuville. Suomessa sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus toteutuvat hyvin. Pääkaupunkiseudun tiheä ja laadukas joukkoliikenne on avannut minulle lukuisia mahdollisuuksia. On erityisen vaikuttavaa, että pienissäkin kaupungeissa on juna-asemat.”
Lisäarvoa Suomen rautatiealalle
Florencia suunnittelee uraa rautatiealalla Suomessa. Hän haluaa oppia lisää ja tuottaa lisäarvoa alalle. Samalla hän pyrkii luomaan yhteyksiä Suomen ja Etelä-Amerikan maiden, erityisesti Uruguayn, välille. ”Uskon, että Suomen rautatiejärjestelmä voisi toimia arvokkaana esikuvana.”
Nyt Florencia suunnittelee uraa rautatiealalla, ja kertoo olevansa innokas jatkamaan tätä polkua,
Diplomityötä tehdessään Florencia on solahtanut sujuvasti suomalaiseen elämänmenoon.
”Olen saanut sekä kansainvälisiä että paikallisia ystäviä ja päässyt käymään eri puolilla Suomea, kuten Joensuussa, Rovaniemellä, Turussa, Porvoossa ja Tampereella. Olen myös omaksunut suomalaisia perinteitä ja nauttinut paljon mökkeilystä, saunomisesta ja jopa avantouinnista.”
”Suomessa arvostan eniten vahvaa sosiaalista tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä. Tapa, jolla nämä näkyvät jokapäiväisessä elämässä, on todella ainutlaatuinen. Uskon siihen, että kun yksilön ja yhteiskunnan etujen välillä vallitsee tasapaino, sillä on keskeinen rooli maan kehitykseen.”
Lue myös nämä
