Vuosi 2050 on raideliikenneinfrastruktuurin näkökulmasta huomenna
Itärata on EU:n uudessa asetusehdotuksessa nimetty eurooppalaiseen liikenteen laajennettuun ydinverkkoon. Kun asetus hyväksytään, antaa se mahdollisuuden EU-rahoituksen hakemiseen, mutta tuo mukanaan myös velvollisuuksia.
TEN-T-verkko eli Euroopan laajuinen liikenneverkko (Trans European Transport Network) yhdistää Euroopan tärkeimmät väylät liikenneverkoksi. TEN-T-verkko muodostuu ydinverkosta, laajennetusta ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Itärata on uudessa asetusehdotuksessa mukana laajennetussa ydinverkossa, jonka tulee olla toteutettuna vuoteen 2040 mennessä. Lopullinen päätös asetuksen hyväksymisestä on odotettavissa kesäkuussa.
Laajennettuun ydinverkkoon kuuluminen antaa mahdollisuuden hakea EU:lta CEF-tukea (Connecting Europe Facility). Nykyisellä ohjelmakaudella, vuosille 2021–2027, liikennehankkeen suunnitteluun on voinut hakea tukea 50 prosenttia suunnittelun hyväksyttävistä kustannuksista. Ohjelmakauden aikana haut eivät ole keskenään samanlaisia, ja nykyisen kauden tuet on jo pitkälti jaettu. Itäradan kannalta onkin olennaista, miten tulevan, vuodet 2028–2034 kattavan, ohjelmakauden painopisteet määritellään. Tulevan CEF-asetuksen valmistelussa tulee ottaa huomioon merkittävä muutos Euroopan geopoliittisessa tilanteessa. Asetuksella tulee kohdentaa erityistä tukea Suomen ja EU:n itärajan infrastruktuurin kehittämiseksi, jotta niiden turvallisuutta tukevaa elinvoimaisuutta saadaan parannettua.
Päätökset ulottuvat vuosikymmenten päähän
Raideleveys oli yllättävän suuressa roolissa keskusteluissa huhtikuun alussa järjestetyssä EU:n Connecting Europe Days -konferenssissa. Suomessa käytössä oleva raideleveys on lähes yhdeksän senttimetriä leveämpi kuin niin sanottu eurooppalainen raideleveys. Kuulumme tässä suhteessa samaan joukkoon esimerkiksi Baltian maiden, Moldovan ja Ukrainan kanssa. Baltiassa tosin on jo rakenteilla Rail Baltica, joka yhdistää eurooppalaisella raideleveydellä Baltian maiden pääkaupungit Euroopan rataverkkoon. Rail Baltican arvioidaan valmistuvan 2030-luvun taitteessa.
Olemme käynnistäneet Itäradan raideleveysselvityksen, jonka tulosten myötä saamme yleiskuvan eurooppalaisen raideleveyden mahdollisuuksista ja vaikutuksista erityisesti teknisiin ratkaisuihin ja liikennejärjestelmään. Raideleveys yhdessä suurnopeusjunien ja tavarakuljetusten mahdollistamisen kanssa on merkittävässä roolissa Itärataan liittyvässä päätöksenteossa, sillä niistä tehtävät päätökset kantavat useiden vuosikymmenien päähän. Mikäli Itäradalta suljetaan ratateknisillä ratkaisuilla pois tavaraliikenne tai suurnopeuskalusto, niitä on haasteellista toteuttaa myöhemmin. Näihin teemoihin haemme selvityksillä ratkaisuja, jotka palvelevat radasta hyötyjiä eli tulevia sukupolvia mahdollisimman hyvin.
Suunnitellaan perusteellisesti, edetään ripeästi
Vuosi 2050 on raideliikenneinfrastruktuurin näkökulmasta huomenna, sillä ratainfran kehittäminen on pitkäkestoinen prosessi. Suunnittelu tulee tehdä huolella ja perusteellisesti, ja siihen perustuvan päätöksenteon pitää olla kauaskantoista ja johdonmukaista. Näin vältetään tehokkaammin sudenkuopat esimerkiksi rahoitushaussa. Tehtyjen päätösten jälkeen tulee edetä ripeästi ja johdonmukaisesti kohti asetettujen tavoitteiden toteutumista.
