”Meillä arki sujahtaa turvallisesti raiteilleen”

Pieksämäki tunnetaan rautatiekaupunkina ja risteysasemana, jossa raideliikenteellä on pitkät perinteet. Kaupunginjohtaja Ulla Nykänen pitää Itärataa luontevana jatkona koko itäisen Suomen kehittämisen ja elinvoiman turvaamisen kannalta.

– Olemme juuri juhlineet Pieksämäellä uutta virstanpylvästä raideliikenteen kehityksessä, kun kaupungin keskusliikenneaseman alikulkutunnelin peruskorjaus valmistui. Pieksämäen tunneli on 236 metrillään Suomen pisin. Investointi paransi asematunnelin esteettömyyttä, sujuvuutta ja turvallisuutta sekä toi mukanaan älykkäitä ratkaisuja, Nykänen iloitsee.

– Tulevaisuuden uskoa luo uusiutuva energia, johon me Pieksämäellä satsaamme. Moni hanke on hyvässä myötätuulessa, joten toivomme niiden vahvistavan kaupungin elinvoimaa. Parhaillaan kaupunkiin rakennetaan 22 tuulivoimalan tuulipuistoa Niinimäelle ja muitakin alueita on suunnitteilla. Samoin olemme kartoittaneet aurinkovoimaloille soveltuvia alueita ja kehitämme aurinkopuistohankkeita kaupungin omistamille maa-alueille. Tänä vuonna valmistui myös kaupungin omistaman Pieksämäki Vesi Oy:n biokaasulaitos.

Mitä Itärata Pieksämäelle merkitsee?

Rautatiellä on ollut aina suuri merkitys Pieksämäelle. Itärata nähdään elinkeinoelämän ja yritysten tulevaisuushankkeena sekä elinvoimaisen itäisen Suomen saavutettavuushankkeena. Vertaan Itärata-hanketta usein sata vuotta sitten valmistuneeseen Savon rataan. Miltähän Pieksämäki näyttäisi tänä päivänä, jos ratalinjaus olisi kulkenut jostain muualta kuin Pieksämäen kohdalta?

Mitä jos Itärataa ei tulisikaan?

Toimiva infrastruktuuri ja saavutettavuus ovat tärkeitä elinvoiman tekijöitä. Jos Itärataa ei tulisi, läntinen ja eteläinen Suomi vahvistuisivat entisestään – ja itäinen Suomi heikkenisi.

Millainen junaliikkuja olet?

Matkustan mielelläni junalla aina, kun se on mahdollista. Koska junalla ei ihan joka paikkaan pääse, autoakin tarvitaan. Pidän junalla kulkemista miellyttävänä ja huolettomana tapana matkustaa.

Oma junamuistosi?

Lokakuussa vietettiin vuosittaista Savon radan päivää, jolloin vanhat lättähatut olivat jälleen liikkeellä. Siitä muistuivat mieleeni ensimmäiset matkat lättähatun kyydissä alle kouluikäisenä pikkutyttönä: Joroisten Kollinjoen asemalta noustiin junaan ja Varkauteen matkustettiin. Muistan vieläkin penkit ja lättähattujen tunnelman.

Mikä tekee Pieksämäestä erityisen?

Hyvien kulkuyhteyksien, kuten raideliikenteen ansiosta, Pieksämäki on lähellä ja helposti saavutettava. Pieksämäellä kaupunkimainen asuminen yhdistyy luonnonrauhaan ja puhtaisiin vesistöihin. Suositun Vedenjakajan alue tarjoaa upeita luontoreittejä patikoijille, pyöräilijöille, retkeilijöille ja melojille. Järven rannalla on hyvä asua ja tehdä töitä: meillä on edulliset asumiskulut, hyvät palvelut, monipuolista yrityskantaa ja kiinnostavia työpaikkoja. Niin kuin meillä on tapana sanoa, Pieksämäellä arki sujahtaa turvallisesti raiteilleen.

Poimintoja Pieksämäeltä

• Pieksämäki sijaitsee Etelä-Savon maakunnan luoteisosassa. Naapurikuntia ovat Hankasalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Leppävirta, Mikkeli, Rautalampi ja Suonenjoki.
• Pieksämäki on saanut nimensä Pieksänjärvestä, jonka alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Pieksemäjärvi tai Pieksämäjärvi. Järvi on iso ja saareton, joten nimen on oletettu kuvaavan sitä, miten aallot pieksevät sen rantoja.
• Asukkaita: noin 17 000.
• Opiskelu: Etelä-Savon ammattiopisto Esedu, Ammattiopisto Spesia, STEP-ammattiopisto, Diakonia Ammattikorkeakoulu DIAK
• Suurimpia yrityksiä (työpaikkamäärän mukaan): Hoitokoti Matti ja Liisa Koti Oy, Partaharjun Puutarha, KWC Nordics Oy, Moilas Oy, Rakennusliike U. Lipsanen Oy

Luonto ja matkailu: mm. VedenjakajaReitistö, Haapakosken ruukki, Kulttuurikeskus Poleeni, Nukkekoti – Joonas Auringon huvila, Häkkilän tila, Partaharjukeskus, Pieksämäen Iso-Pappila, Big Wheels -harrasteajoneuvotapahtuma, Savon radan museo, Jäppilän kotiseutumuseo ja Virtasalmen perinnepuisto.