”Liikennejärjestelmän kehittäminen vahvistaa huoltovarmuutta”

Huoltovarmuus ei tarkoita vain varmuusvarastoja poikkeusolojen varalle vaan koko yhteiskunnan kykyä toimia kaikissa tilanteissa. ”Tarvitsemme toimivat markkinat, kilpailukykyisen talouden ja kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmän, joka pitää logistiikkaketjut liikkeessä. Raideliikenteellä on tässä tärkeä rooli”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen Katriina Viljanen.

Mistä näkökulmasta Huoltovarmuuskeskus katsoo liikenneyhteyksiä ja mikä on logistiikan merkitys yhteiskunnallemme, Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Katriina Viljanen? 

”Huoltovarmuuden ydin on varmistaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuvuus häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä turvata kriittisten tuotteiden ja palveluiden saanti Suomeen ja maamme sisällä. Meitä ohjaavat muun muassa laki huoltovarmuuden turvaamisesta ja vuonna 2024 päivitetty valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista. Sen mukaan kriittiset kuljetukset ja logistiikkaketjut on turvattava koko maassa, samoin kuljetuskaluston toimintakyky. 

Suomen viennistä ja tuonnista noin 95 prosenttia kulkee meriteitse, joten merikuljetukset ovat huoltovarmuuden kivijalka. Kotimaan sisällä maakuljetuksilla on keskeinen rooli: suurimmat tavaravirrat – erityisesti teollisuuden kuljetukset – liikkuvat raiteilla, ja muun muassa kappaletavaralogistiikassa kumipyöräliikenne täydentää kokonaisuutta. 

Huoltovarmuus tarvitsee siis koko liikennejärjestelmän, mukaan lukien kaikki liikennemuodot.” 

Mikä on raideliikenteen rooli huoltovarmuudessa? 

”Raiteet ovat keskeinen osa järjestelmää erityisesti suurten tavaramassojen kuljetuksissa. Myös henkilöstön ja kriittisen kaluston nopeissa siirroissa raideliikenteellä on oma paikkansa. On kuitenkin hyvä muistaa kokonaisuus: huoltovarmuus nojaa verkostoon, jossa meri-, raide-, maantie- ja ilmakuljetukset täydentävät toisiaan. 

Tapasimme Ukrainassa marraskuussa 2025 logistiikkatoimijoita, mukaan lukien Ukrainan rautateiden edustajia. Ukrainassa rautatiet ovat keskeinen osa yhteiskunnan toimivuutta, ja noin 60 prosenttia tavaraliikenteestä kulkee raiteilla. Keskusteluissa korostui myös vaihtoehtoisten kuljetusreittien merkitys. 

Suomi on monin tavoin erilainen kuin Ukraina, muun muassa maarajojen ja liikennejärjestelmän rakenteen osalta, mutta myös meillä raideliikenteellä on tärkeä rooli, erityisesti poikkeuslaissa.” 

Liittyykö Itä-Suomeen erityisiä huoltovarmuuden näkökulmia? Entä millaisessa kunnossa maamme väylät ovat? 

”Itä-Suomen rajaseutu sijaitsee EU:n ja Naton ulkorajan tuntumassa, mikä korostaa turvallisuuden ja varautumisen merkitystä. 

Koko Suomen väyläverkolla on merkittävä korjausvelka, joka koskee sekä tie- että rataverkkoa ja muita väyläomaisuuden osia. Toimiva infrastruktuuri tukee huoltovarmuutta ja kilpailukykyä, minkä vuoksi poikittaisyhteyksien ja sujuvien logististen ketjujen varmistaminen on tärkeää. 

Ratkaisujen on kuitenkin oltava taloudellisesti kestäviä ja palveltava ensisijaisesti normaaliolojen tarpeita. Lisäksi on huomioitava digitalisaation ja valvontajärjestelmien merkitys väylien hallinnassa ja seurannassa häiriötilanteissa.” 

Miten Suomen sisäisiä ja kansainvälisiä liikenneyhteyksiä tulisi kehittää? 

”Kaikki kehitys, joka vahvistaa liikennejärjestelmää ja parantaa yhteyksiä, tukee samalla huoltovarmuutta. Mitä tiiviimmin eri kuljetusmuodot kytkeytyvät toisiinsa ja mitä enemmän vaihtoehtoisia reittejä on käytettävissä, sitä varmemmin tavara ja ihmiset liikkuvat myös poikkeusoloissa. Tämä pätee sekä kotimaan keskeisiin yhteyksiin että rajat ylittäviin kuljetusreitteihin 

Suomessa huoltovarmuus rakentuu yhteistyössä – se on vahvuutemme. Meillä on poikkeuksellisen toimiva malli, jossa viranomaiset ja elinkeinoelämä tekevät tiivistä yhteistyötä kaikilla yhteiskunnan kriittisillä sektoreilla, myös raideliikenteessä ja logistiikassa.” 

Muun muassa Itärata, Lentorata ja Länsirata kuuluvat Euroopan laajuiseen Trans-European Transport Network -liikenneverkkoon, jonka toteuttamista EU edellyttää jäsenmailta 2040-lukuun mennessä. Mikä merkitys EU-tason yhteistyöllä ja säätelyllä on liikenneyhteyksien kehittämisessä? 

”TEN‑T-verkkoa päivitetään parhaillaan, ja EU:n kasvava panostus turvallisuuteen ja varautumiseen on Suomelle myönteinen mahdollisuus. TEN-T:hen kytkeytyvien rajat ylittävien hankkeiden rahoitusmahdollisuudet sekä yhteinen infrastruktuuriyhteistyö vahvistavat Suomen asemaa. EU tukee myös siviili- ja sotilaskäyttöön soveltuvaa liikenneinfrastruktuuria (dual-use-hankkeita), jotka parantavat verkon resilienssiä ja huoltovarmuutta. 

Samalla EU:n ilmastostrategia, European Green Deal, pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, mikä näkyy ennen kaikkea liikenteen käyttövoimamuutoksina ja investointeina vähäpäästöisiin ratkaisuihin. TEN-T-verkkoon sisältyy tavoitteita vaihtoehtoisten polttoaineiden ja lataus- sekä tankkausinfrastruktuurin rakentamisesta, mikä tukee liikenteen sähköistymistä. 

Olemme Huoltovarmuuskeskuksessa tehneet selvityksen käyttövoimien kehityksen vaikutuksista huoltovarmuuteen. Varautuminen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin sekä liikenteen sähköistymiseen on teema, jota syvennämme jo lähivuosina. Todellisuus on kuitenkin se, että huoltovarmuus perustuu yhä pitkälti fossiilisiin polttoaineisiin. Siirtymä vaatii aikaa, teknologiaa ja toimivia ratkaisuja myös varautumisen näkökulmasta.”