Luontoselvittäjä kartoittaa Itäradan suunnittelualuetta – katso video
Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät luontoselvitykset ovat edenneet kevään ja alkuksesän aikana Itäradan suunnittelualueella. Biologi Riku Kangasniemi Ramboll Finland Oy:stä kertoo, mitä luontoselvittäjä maastossa kartoittaa.
Suurissa hankkeissa, kuten Itäradan kohdalla, luontoselvitykset tehdään ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) varten, joka on lakiin kirjoitettu velvoite ja jota ratalaki edellyttää. Tarkoituksena on selvittää riittävällä tarkkuudella hankkeen ympäristövaikutuksia.
”Jotta ympäristövaikutusten arviointi voidaan tehdä, meillä pitää olla tietoa Itäradan eri linjausten paikkeilla sijaitsevista luontoarvoista eli siitä, mitä radan alle mahdollisesti jäisi. Luontoselvitysten avulla pystymme esimerkiksi arvioimaan, mitkä linjauksista ovat sellaisia, jotka pitää hylätä suunnitteluvaiheessa”, Kangasniemi sanoo.
Luontoselvitykset ajoittuvat lajien tunnistamisen kannalta otollisiin ajankohtiin. Itäradan luontoselvityskohteet jakautuvat kahteen osaan, joista toisen toteuttaa Ramboll Finland Oy alueella Lentorata-Sipoo-Porvoo ja toisen Sitowise Oy alueella Loviisa-Myrskylä-Lapinjärvi-Kouvola.
Mitä jos alueelta löytyy liito-oravia?
Luontoselvityksessä kartoitetaan suojeltuja ja uhanalaisia luontotyyppejä sekä rauhoitettuja lajeja. Luontotyypeillä tarkoitetaan maa- tai vesialueita, joilla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Luontotyyppien suojelu turvaa luonnon monimuotoisuutta ja säilyttää lajien elinympäristöjä.
”Tällä maastokäynnillä kartoitamme ennakkoon määriteltyä, noin 30 hehtaarin suurista aluetta Sipoossa. Olemme kiinnostuneista erityisesti liito-oravista ja vesilain mukaisista suojelluista pienvesistä. Viitasamakoiden kartoitukset alueella on jo tehty, kun taas lepakoiden selvitysaika on myöhemmin kesällä. Lisäksi kartoitamme vesilain suojelemia vesiluontotyyppejä, kuten lampia, lähteitä, puroja ja noroja”, Kangasniemi kertoo.
”Jos tekisimme havaintoja esimerkiksi liito-oravista, se asettaisi rajoitteita Itäradan linjaukselle, sillä luonnonsuojelulain mukaan liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Periaatteessa näihin tapauksiin on oikeus hakea poikkeuslupia, mutta niiden ehdot ovat erittäin tiukat.”
Katso video, jossa luontoselvittäjä Riku Kangasniemi kertoo työstään. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Nenä maassa, katse puiden latvoissa
Luontoselvittäjien työmaaon monimuotoinen, sillä suomalaisesta luonnosta löytyy esimerkiksi noin 250 pesivää lintua, 2500 putkilokasvilajia ja liki 900 sammallajia. Luontotyyppejä pystytään Kangasniemen mukaan arvioimaan suuremmassa mittakaavassa paikkatietoaineistojen ja ilmakuvien perusteella, jonka jälkeen suoritetaan maastokäyntejä.
”Työ on luonnossa kulkemista ja katselemista. Välillä kuljetaan nenä maassa ja välillä tähyillään puiden latvoihin. Olemme tehneet tähän mennessä jo paljonkin kiinnostavia löydöksiä. Muun muassa useampi lähde on löydetty, samoin noroja, puroja ja hienoja metsäkohteita.”
Havainnot Kangasniemi kirjaa tablettitietokoneelle, jossa on paikkatieto-ohjelmisto, johon vaikkapa yksittäisen liito-oravan pesäpuu voidaan paikantaa gps:n avulla muutaman metrin tarkkuudella. Itäradan suunnittelualueella maastokäyntejä tehdään syyskuun loppuun asti, ja luontoselvitys valmistuu joulukuussa.
Jokaisenoikeuksilla maastoon
Itäradan suunnittelun edetessä luontotietoja tarkennetaan tarpeen mukaan. Esimerkiksi vieraslajien tarkemmat selvitykset tehdään vasta myöhemmissä suunnitteluvaiheissa.
”Tiettyjen lajien, kuten liito-oravan, luontoselvitykset pitää monesti uusia soveltuvilla kohteilla joidenkin vuosien välein, koska laji voi levittäytyä alueelle tai palata välillä asumattomana olleelle reviirille. Lisäksi saattaa ilmetä esimerkiksi kansalaishavaintojen tai viranomaisten vaatimusten perusteella tarve tehdä myöhemmin jokin selvitys, jota ei ollut alun perin suunniteltu tehtäväksi”, Kangasniemi sanoo.
Luontoselvitysten tekemisen luvanvaraisuus pohjautuu jokaisenoikeuksiin. Niillä tarkoitetaan ympäristöministeriön mukaan ”jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Oikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajanlupaa eikä niistä tarvitse maksaa. Jokaisenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä”.
Lue lisää aiheesta
