YVA käynnissä – tavoitteena paras vaihtoehto
YVA-menettelyn tarkoituksena on selvittää hankkeen ympäristövaikutukset osana suunnittelua ennen päätöksentekoa. Tavoitteena on myös lisätä asukkaiden ja maanomistajien mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Tätä työtä tehdään juuri nyt.
Itäradan ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) vastaa Ramboll Finland Oy tiiviissä yhteistyössä Sitowise Oy:n kanssa. Työ on jatkoa tammikuussa 2024 valmistuneelle pääsuuntaselvitykselle, jossa esiteltiin Itäradalle useita mahdollisia linjausvaihtoehtoja.
”On mielenkiintoista ja haastavaa päästä suunnittelemaan rataa alueelle ja maastoon, jossa ei vielä ole rautatietä. Tämän kokoisella hankkeella on luonnollisesti suuria vaikutuksia muun muassa ihmisten elinympäristöön ja luontoon. YVAssa kaikki eri näkökulmat pyritään ottamaan huomioon”, projektipäällikkö Markku Salo Rambollista sanoo.
”Lakiin perustavassa YVA-menettelyssä Itärata-hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan riittävällä tarkkuudella. Arviointia ei kuitenkaan tehdä vain lain takia, vaan siksi, että sillä on vaikutusta koko suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tavoitteena on löytää pienimmän haitan ratkaisu eli paras mahdollinen vaihtoehto”, Sitowisen projektijohtaja Veli-Markku Uski lisää.
Ja kuten Itärata Oy:n suunnittelujohtaja Minna Weurlanderilla on tapana sanoa: ”Itäradan suunnittelua tehdään Suomen parhaiden ammattilaisten voimin.” Sekä Salolla että Uskilla on vakuuttavan pitkä kokemus raidehankkeista ja niihin vaikuttavista ympäristöasioista – jo ajalta ennen 1994 voimaan tullutta YVA-lakia.
YVA sisältää mittavan määrän selvitettävää
Ympäristövaikutusten arviointiin liittyy hengästyttävä määrä selvitettävää, mikä kertoo siitä, että asialle on myös annettava riittävästi aikaa. YVA tehdään tavoitteellisesti hyvissä ajoin eli niin aikaisessa vaiheessa, että hankkeen toteuttamisella on vaihtoehtoja. Siksi myös vaihtoehtojen vaikutusten vertailu on tärkeää.
Merkittävä osa YVA-menettelyä ovat luontoselvitykset, jotka aloitetiin Sipoon, Porvoon Loviisan, Myrskylän, Lapinjärven ja Kouvolan alueilla helmikuussa 2024. Maastokäynnit jatkuvat syyskuun loppuun asti, mutta luontotyyppejä voidaan arvioida myös paikkatietoaineiston ja ilmakuvien perusteella.
”Luontoselvityksissä kartoitetaan kokonaiskuvaa alueen eläimistä ja luonnosta. Puhutaan liito-oravista, lepakoista, sudenkorennoista, viitasammakoista, riistaeläinten kulkuyhteyksistä rata-alueella, kasveista ja vesistöistä, mutta myös maisema- ja kulttuuriperinnöstä, luonnonvaroista ja luontoarvojen hyödyntämisestä, maankäytöstä ja yhdyskuntarakenteesta, melu- ja tärinävaikutuksista sekä rakentamisen aikaisista ilmastovaikutuksista”, Salo ja Uski kertovat.
Asukkailta arvokasta palautetta suunnitteluun
Vaikka liito-oravat ja sammakot pääsevät usein otsikoihin, luontoarvojen ohella merkittäviä selvityskohteita ovat myös Itäradan rakentamisen vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja jokapäiväiseen elämään.
Maanomistajia ja alueella asuvia mietityttää luonnollisesti se, missä ja kuinka lähellä omia maita juna kulkee, meneekö rata pihapiirin läpi tai jääkö koti radan alle. Kun suunnitellaan parinkymmenen vuoden kuluttua toteutettavaa hanketta, suunnitelmat vaikuttavat pitkään ihmisten arkeen.
”Yksi YVA-menettelyn tavoitteista onkin lisätä asukkaiden ja maanomistajien mahdollisuuksia osallistua, tulla kuulluiksi ja vaikuttaa suunnitteluun. Avoin tiedonsaanti ja osallistuminen ovat menettelyn kulmakiviä”, Salo sanoo.
”Asukastilaisuuksissa saamme arvokasta palautetta suunnitteluun. On selvää, että näin iso hanke aiheuttaa sekä haitallisia vaikutuksia että menetyksiä, mutta kenellekään ei haluta mitään pahaa, vaan mahdollisimman hyvä ja hyväksyttävissä oleva ratkaisu”, Uski korostaa.
YVA-menettely näyttää suuntaa tulevaisuuteen
Itäradan ympäristövaikutusten arvioinnin ensimmäisen vaiheen arviointiohjelma valmistuu loppusyksystä 2024, jonka jälkeen se tulee nähtäville, tutustuttavaksi ja kommentoitavaksi useissa yleisötilaisuuksissa eri kunnissa. Lisäksi palautetta voi antaa Itärata Oy:n palautekanavan ja karttasovelluksen kautta. Tässä vaiheessa myös Uudenmaan ELY-keskus yhteysviranomaisena pyytää sidosryhmiltä viralliset lausunnot sekä kerää annetut mielipiteet ja antaa näiden perusteella oman kootun lausuntonsa.
YVA-menettely on valmis syksyllä 2025, mikä tarkoittaa satojen sivujen mittaista loppuraporttia. Tämän jälkeen se on jälleen nähtävillä kahden kuukauden ajan. Alkuvuodesta 2026 Uudenmaan ELY-keskus antaa arviointiselostuksesta perustellun päätelmänsä.
YVA-menettelyä seuraa useita uusia vaiheita radan yleissuunnitteluun, ratasuunnittelun ja rakentamissuunnitteluun liittyen.
”YVA-menettely on yksi osa hankesuunnittelua, joka näyttää suuntaa jatkolle. Tässä tehdään merkittävää ja isoa hanketta vähintään sadaksi vuodeksi ja vaikutetaan samalla myös suomalaisen ratakapasiteetin ja koko itäisen Suomen elinvoiman kehittämiseen”, Salo summaa.
Luontoselvitykset ovat käynnissä
Luontoselvitykset ovat osa Itäradan YVA-menettelyä. Ne ovat jo käynnissä Sipoon, Porvoon, Loviisan, Myrskylän, Lapinjärven ja Kouvolan alueella. Maastokäyntejä tehdään syyskuun 2024 loppuun asti ja luontoselvitys valmistuu joulukuussa 2024. Luontoselvityksistä kerromme lisää, kun ne etenevät.
Haluatko kysyä jotain tai antaa palautetta?
- Itäradalle voi antaa palautetta koko suunnittelun ajan. Palautelomake löytyy täältä
- Itärata-sivustolta löytyy myös kooste usein kysytyistä kysymyksistä (UKK)
Lue myös: https://www.itarata.fi/minna-vastaa-mita-missa-milloin-ja-miksi-katso-video/
