Lappeenranta on huippuiskussa – surkuttelun sijaan kaupungissa uskotaan osaamiseen ja kasvuun

Lappeenrannassa on käynnissä myönteinen kierre, jota vauhdittavat investoinnit, arvostettu LUT-yliopisto ja teknologia-alojen huippuosaajat. Kun junayhteydet tulevaisuudessa paranevat, kasvaa kaupungin vetovoima entisestään. ”Ratayhteyksien parantamisella voi olla iso vaikutus. Tästä on lukuisia kansainvälisiäkin esimerkkejä”, kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen sanoo.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen ei säästele sanoja kehuessaan kotikaupunkiaan. Puheessa vilisee sellaisia ilmaisuja kuin ”huippuiskussa”, ”ylivoimaisesti Suomen paras”, ”absoluuttisesti paras” ja ”myönteinen kierre”.
Hehkutukselle on katetta, sillä kaupungilla pyyhkii vallan mainiosti. Talous on reippaasti ylijäämäinen, ja Lappeenranta teki viime vuonna viidenneksi parhaan tuloksen kaikista Suomen kaupungeista.
Yksi ilonaiheista on perinteinen karkkitehdas, jonka Fazer suunnitteli vielä pari vuotta sitten lopettavansa. Sitten konserni teki täyskäännöksen ja ilmoitti investoinneista tehtaalle.
Yrityksiä läpimurron kynnyksellä
Hyviä uutisia saattaa tulla lähiaikoina lisää, sillä esimerkiksi elektroniikkavalmistaja Danfoss Editronilla on isoja laajentumissuunnitelmia. Yhtiö työllistää jo nyt yli 200 henkeä.
”Lappeenrannan kehitys on terveellä pohjalla ja perustuu osaamiseen. Meillä on paljon teknologia-alan yrityksiä ja startupeja, jotka ovat läpimurron kynnyksellä. Jos kaikki menee hyvin, uusia työpaikkoja voi syntyä yksittäisiin firmoihin jopa satoja.”
Myös paperi- ja metsäteollisuus, jolla on Lappeenrannassa pitkät perinteet, on alueella edelleen vahva. Samaan aikaan kaupunki on vahvoilla vihreän kehityksen ja työpaikkojen luomisessa. Se sai Euroopan komission myöntämän Green Leaf -palkinnon vuonna 2021.

Pääkuva Generaxion/Lappeenrannan kaupunki ja muut kuvat Lappeenrannan kaupunki & Itärata (Tomi Parkkonen)
Kiriikö LUT Suomen parhaaksi yliopistoksi?
Yksi menestyksen salaisuuksista on LUT-yliopisto eli Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto. Kansainvälisessä vertailussa sen edellä Suomessa ovat enää Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto.
”Jos kehitys jatkuu samanlaisena, LUTilla on mahdollisuus mennä niidenkin ohi”, Tuomo Sallinen povaa.
Yliopiston menestys on vahvasti kaupungin intresseissä ja yhteistyö tiivistä. Korkeatasoinen tutkimus ja tuotekehitys sekä alan huippuosaajat ovat tärkeä syy siihen, miksi yritykset ovat kiinnostuneita Lappeenrannasta. Vuonna 2022 kaupunki lahjoitti kymmenen miljoonaa euroa yhteiskuntatieteellisen koulutuksen käynnistämiseen.
Oman lisänsä kaupungin tunnelmaan tuovat myös opiskelijat: hilpeä haalarikansa ja teekkaritupsut kuuluvat katukuvaan, ja Sallisella on opiskelijoista vain hyvää sanottavaa.
”On hienoa, että täällä on nuoria ja virkeitä ihmisiä tuomassa elämää kaupunkiin.”

Kuvat Teemu Leinonen/LUT
”Itä-Suomen surkuttelu ottaa päähän”
Siitä ei toki pääse mihinkään, että itärajan sulkeutuminen on rokottanut Lappeenrannasta työpaikkoja ja taloudellista vaurautta. Aiemmin kaupungissa vieraili jopa 1,5 miljoonaa turistia vuosittain. Tuomo Sallinen on silti kurkkuaan myöten täynnä sitä surkuttelevaa kuvaa, joka Itä-Suomesta ja rajaseudusta usein piirtyy valtakunnanmediassa. Välillä uutisoinnista välittyvät tuomiopäivän tunnelmat.
”Kyllä se suoraan sanottuna ottaa päähän. Lappeenrannassa on myönteinen kierre päällä, ja olemme tehneet monia korjaavia toimenpiteitä. Olemme esimerkiksi keskittyneet päätöksenteossamme siihen, että saamme tänne lisää teollisten alojen työpaikkoja. Kaupungin tilanne on tällä hetkellä jopa hämmästyttävän hyvä.”
Itärata tuo Lappeenrannan ”Helsingin takapihoille”
Kaupunginjohtaja Sallinen uskoo, että jatkossa myös Itärata kasvattaa Lappeenrannan vetovoimaa.
”Kun yhteys saadaan valmiiksi, olemme käytännössä Helsingin takapihoilla. Itärataa pitkin matka Helsinki-Vantaan lentoasemalta tänne taittuisi noin puolessatoista tunnissa.”
Itä- ja Kaakkois-Suomessa on yksi Suomen merkittävimmistä teollisuuskeskittymistä. Kun matkustajaliikenneyhteydet paranevat, myös teollisuuden toimintaedellytykset kohenevat ja seudun houkuttelevuus kasvaa.
”Tästä on monia kansainvälisiäkin esimerkkejä. Kun Iso-Britannian kaakkoiskulman ratayhteyksiä parannettiin, koko seutu lähti kehittymään aivan uudelle tasolle.”

Kuvat Itärata & Lappeenrannan kaupunki
Vetyä herra presidentille
Sallinen sanoo pitävänsä Lappeenrannassa erityisesti siitä, että kaupunki on pieni mutta silti riittävän iso. Hän uskoo, että sama puhuttelee myös muita asukkaita.
Kaupungin palveluverkkokin on hyvässä kunnossa, ja monet koulut ja päiväkodit uusia.
”Tänne on helppo rakentaa elämää, kun välimatkat ovat pieniä ja asunnotkin paljon edullisempia kuin pääkaupunkiseudulla. Minulla on kaksivuotias lapsi, ja arvostan sitä, että päivähoitojärjestelyt ovat pysyviä ja vastassa aina tutut hoitajat.”
Sallisella on kaupungissa yksi lempipaikka ylitse muiden: Lappeenrannan satama. Hän kehuu sitä Suomen hienoimmaksi.
Myös kaupungin kuulut grilliherkut – vety ja atomi – maistuvat kaupunginjohtajalle. Näistä suosikki on vety eli lihapiirakka, jonka sisällä on keitettyä kananmunaa ja kinkkua. Sallinen tilaa sen aina kaikilla mausteilla.
”Kaupunki tarjosi sellaisen myös tasavallan presidentti Alexander Stubbille. Pressakin tykkäsi ja kehui, että onpa todella herkullista.”
Tuomo Sallinen
- Aloitti Lappeenrannan kaupunginjohtajana elokuussa 2024.
- On työskennellyt Lappeenrannan kaupungilla vuodesta 2020 kaupunginsihteerinä ja apulaiskaupunginjohtajana. Sitä ennen toimi Ruokolahden kunnanjohtajana ja Kiuruveden kaupunginsihteerinä.
- Koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja varatuomari.
- Asuu Lappeenrannassa, perheeseen kuuluu 2-vuotias lapsi.
- Junamatkustajana Sallinen on konkari: vanhemmat päästivät hänet ensimmäistä kertaa yksin matkaan 8-vuotiaana. Sittemmin hän reissasi Suomea ristiin rastiin junalla ja usein omin päin. Nykyisin hän kulkee Lappeenrannan ja Helsingin väliä lähes viikoittain ja aina turistiluokassa. Useimmiten matkat sujuvat töitä tehden, mutta jos junasta löytyy tuttuja – kuten usein löytyy – hän saattaa siirtyä ravintolavaunuun jatkamaan keskusteluita päivänpolttavista aiheista.
Lappeenranta – Portti Saimaalle

Sijaitsee Kaakkois-Suomessa. Etelä-Karjalan maakunnan keskus, jonka naapurikuntia ovat Imatra, Luumäki, Lemi, Miehikkälä, Ruokolahti ja Taipalsaari. Yhteistä rajaa Venäjän kanssa on noin 70 kilometriä.
Saanut nimensä vanhan Lappeen pitäjän pohjalta. Lappee tarkoittaa tasankoa tai loivaa rinnettä. Kaupungin alkuperäinen ruotsinkielinen nimi oli Villmanstrand, joka tarkoittaa ”Villimiehen rantaa”.
Asukkaita noin 72 000.
Koulutusta tarjoavat LUT-yliopisto (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto), LAB-ammattikorkeakoulu sekä toisen asteen oppilaitokset, kuten Saimaan ammattiopisto.