Vantaalla ollaan liikenteen solmukohdassa: ”Yhteys itään on ollut suunnitelmissa jo vuosikymmeniä”  

Vantaalla kaavoitetaan parhaillaan kahta jättimäistä ratahanketta: suoraan Helsingistä lentoasemalle tulevaa Lentorataa ja Lentoradalta kohti itäistä Suomea suuntaavaa Itärataa. Yleissuunnittelija Anna Mari Kangas, liikenneinsinööri Joonas Stenroth ja yleiskaavapäällikkö Juha Nurmi työskentelevätkin yhdessä Suomen merkittävimmistä liikenteen solmukohdista.

Vantaa on koko Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen kansainvälisen ja kotimaan liikenteen solmukohta. Mitä se tarkoittaa kaupungin kehittymisen kannalta?

Yleiskaavapäällikkö Juha Nurmi: Raideliikenteen suuri kysymys on, miten saavutettavuus eri puolilla Vantaata muuttuu. On alueita, joille uudet ratahankkeet tuovat myönteistä kehitystä ja alueita, joiden kehitys hidastuu. Uusien ratojen myötä esimerkiksi Aviapoliksen kehitys voi nopeutua.

Liikenneinsinööri Joonas Stenroth: Itäradan suunnitelmassa kaikki idän kaukojunat kulkisivat tunnelissa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Myöhemmin Itärata saattaa mahdollistaa lähijunaliikenteen käynnistämisen Porvoon suuntaan. Nämä ovat isoja vaikutuksia, ja esimerkiksi Tikkurilassa väki ja junanvaihtajat voivat vähetä. Kuitenkin vasta myöhemmin ratkeaa, miten junat todellisuudessa liikennöivät.

Sekä Lentorata että Itärata kulkevat tunnelissa Vantaalla. Miten tunnelirakentamisen kaavoitus eroaa maan päällä kulkevista yhteyksistä?

Yleissuunnittelija Anna-Mari Kangas: Yleiskaavoittajina me osoitamme lähinnä raideliikennetunnelin sijainnin sekä arvioimme kaikki rakentamisen aikaiset välittömät ja välilliset vaikutukset yleiskaavatarkkuudella. Vaikka rata kulkee maan alla eikä itse toiminta juuri näy maanpinnalla, rakentamisen aikaiset vaikutukset voivat olla merkittäviä verrattuna tavanomaisempaan kaavoitukseen. Tällä hetkellä Lentorataan suunnitellaan jo tarkemman tason asemakaavaa, kun taas Itärata on alustavammalla tasolla yleiskaavavaiheessa. Lentoradan asemakaavaan piirretään asemat maan päällä ja maan alla, mutta Itäradalla ei asemia Vantaan alueella ole.

Joonas Stenroth: Yleiskaavassa Itärata näkyy vasta muutamina viivoina, jotka osoittavat linjauksen. Näiden sijainnit ja esimerkiksi huoltokuilut osoitetaan aikanaan tarkemmin asemakaavassa. Elokuussa meillä on asukastilaisuus yleiskaavan luonnoksesta. Siihen osallistuvat myös molempien ratahankkeiden edustajat. Osallistaminen kuuluu kaavoittajan työhön jokaisessa vaiheessa, ja palaute huomioidaan mahdollisuuksien myös kaavan laadinnassa.

Miten Itäradan kaavoitus on sujunut ja millaista yhteistyötä teette Itäradan hankeyhtiön kanssa?

Anna-Mari Kangas: Yhteistyö, yhteydenpito ja tiedonvaihto Itäradan hankeyhtiön kanssa on toiminut hyvin. Meillä on ollut aika vapaamuotoisia ajankohtaiskokouksia, mikä on osoittautunut hyväksi käytännöksi.  

Joonas Stenroth: Tässä hankkeessa asiat ovat edenneet mutkattomasti ja läpinäkyvästi koko niiden parin vuoden ajan, jonka olen ollut mukana. Yhteydenpidon sujuvuus helpottaa molempien osapuolten työtä. Pyrimme aina sujuvuuteen kaikissa hankkeissa, mutta on hankkeissa erojakin riippuen siitä, mitä vaikutuksia kaavalla on.

Juha Nurmi: Itäradasta oli aluksi vaihtoehtoisia linjauksia. Viime vuonna hankeyhtiö teki valinnan linjauksesta. Päätimme lähteä edistämään kaavoituksessa Itäradan toivomaa linjausta, koska se toteutuu todennäköisimmin. Tämäkin valinta sujuvoittaa yhteistyötä.

Itärata kulkee monen kunnan mailla. Edistättekö ennen kaikkea Vantaan etua vai ajatteletteko myös naapurikuntia ja koko maata?

Joonas Stenroth: Emme työskentele vain Vantaan etua ajatellen vaan huomioimme myös valtakunnalliset intressit. Kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka välittyvät maakuntakaavan kautta yleiskaavoitukseen. Yleiskaavassa sovitamme yhteen niin Vantaan, naapurikuntien kuin valtion etuja.

Juha Nurmi: Naapureiden kanssa teemme vapaamuotoista viranomaisyhteistyötä, käymme viranomaisneuvotteluja ja osallistumme toistemme kokouksiin puolin ja toisin. Tämä on yleinen käytäntö muutenkin.

Mikä teitä kiehtoo tällaisissa suurissa hankkeissa? 

Juha Nurmi: Kiinnostavaa on ratahankkeiden pitkä historia. Yhteys itään on ollut suunnitelmissa jo vuosikymmeniä. Kun jokin ajatus nytkähtää eteenpäin, se on käännekohta. Hankkeilla on positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia, ja tämähän tekee kaavoituksesta ja liikennejärjestelmän suunnittelusta kiinnostavaa. Meidän pitäisi pystyä arvioimaan vaikutukset ennakolta – vasta jälkikäteen pääsemme näkemään, miten tavoitteet ja lupaukset toteutuvat.

Anna-Mari Kangas: Kaupunki ei ole koskaan valmis, eikä kehitys koskaan pysähdy. Aina kun tapahtuu jokin muutos, kehitys voi olla ihan toisenlaista kuin mitä aikaisemmin on arvioitu. Se voi avata uudenlaisia mahdollisuuksia.