Joensuu vetää puoleensa opiskelijoita ja kestävän energiatuotannon yrityksiä – samalla kasvaa raideliikenteen merkitys

Miljardilla eurolla uudistettu keskusta. Jopa satojen miljoonien investoinnit kestävään energiantuotantoon. Kolmannes kaupunkilaisista alle 30-vuotiaita ja tavoitteena nousta Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukkoon. Joensuulle kuuluu hyvää, mutta haasteitakin toki on, muun muassa Karjalan radan huono kunto. ”Liikenneyhteyksien ja saavutettavuuden pitää olla kunnossa”, sanoo kaupunginjohtaja Jere Penttilä.

Joensuun kaupunginjohtajalla Jere Penttilällä on syytä leveään hymyyn. Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksessa käy hyvä pöhinä. 

”Joensuulle kuuluu hyvää. Meillä on monipuolinen elinkeinorakenne: menestyksemme ei ole yhden kortin varassa. Positiiviset investointiuutiset näinä haastavina aikoina kertovat vahvasta uskosta osaamiseen, kasvuun ja tulevaisuuteen”, hän sanoo.

Joensuun Iiksenvaaran alueesta on tulossa todellinen kestävän energiatuotannon keskittymä. P2X Solutions suunnittelee Savon Voiman isojen investointien oheen vihreän vedyn ja biometanolin tuotantolaitosta. Reilun 100 miljoonan investointi on Pohjois-Karjalan suurimpia energia-alan satsauksia. Kesäkuussa 2025 viereisellä tontilla toimintansa aloitti Joensuu Biocoalin biohiilen tuotantolinja, joka on Euroopan suurin.

Joensuulainen Lakka investoi puolestaan miljoonia euroja vihreään betoniin, jonka valmistus alkaa vuoden 2026 alussa. Paikallista tietotaitoa korostaa se, että Lakka ottaa käyttöönsä toisen joensuulaisen yhtiön, Carbonaiden, innovoiman menetelmän. Hiilidioksidia sidotaan pysyvästi betoniin, sementin tarve vähenee ja samalla Lakan uusista betonituotteista tulee hiilineutraaleja.

”Kestävän energiatuotannon investoinnit tuovat Joensuuhun lisää draivia ja työpaikkoja. Tiedossa on myös paljon pienempiä yritysinvestointeja”, Penttilä iloitsee. 

Joki siirrettiin keskelle kaupunkia – kaikki viihtyvät

Kaupunginjohtaja Jere Penttilä luonnehtii, että Joensuun kehitys on terveellä ja vakaalla pohjalla. Esimerkiksi toimivaa ja elinvoimaista kaupunkikeskustaa on kehitetty ja laajennettu pitkäjänteisesti.

Joensuun keskusta on aikojen alusta painottunut Pielisjoen länsirannalle, jonne kaupunki perustettiin 1848. Vuonna 2014 Joensuu päätti ”siirtää” joen keskelle kaupunkia. Visioksi tuli symmetrinen kaupunki, jossa keskusta levittäytyy tasaisesti kaupungin läpi virtaavan joen molemmille puolille.

Julkisten ja yksityisten investointien kunnianhimoiseksi tavoitteeksi asetettiin miljardi euroa ja takarajaksi 2030. Nyt vuonna 2025 tavoite on jo täyttynyt komeasti. Miljardilla joensuulaiset ovat saaneet muun muassa upouusia toimisto-, asumis- ja liiketiloja, siltoja sekä uudistetun torialueen kauppahalleineen ja maanalaisine toriparkkeineen – mutta ennen kaikkea vehreän ja viihtyisän jokiympäristön ympärivuotisine tapahtumineen.

”On hienoa nähdä, kuinka arkinen vilinä ja moderni kaupunkielämä keskittyvät nyt luontevasti joen molemmille rannoille. Olemme saaneet kiitosta niin asukkailta kuin matkailijoilta, että kompakti keskusta on helppo ottaa haltuun kävellen. Monipuoliset palvelut, vireä kulttuurielämä, lukuisat aktiviteetit ja upea luonto ovat kaikki aivan lähellä.”

Alueen elinvoimaisuudesta kertoo sekin, että Joensuun asukasmäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Tavoitteena on 80 000 asukasta ja paikka Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Merkkipaalu ei ole kaukana, sillä vuonna 2024 Joensuu pyyhälsi Kouvolan ohi Suomen 11. suurimmaksi kaupungiksi reilulla 78 600 asukkaallaan.

”Aina puhutaan, että Itä-Suomessa väestö vanhenee ja vähenee, mutta meillä Joensuussa on aina kasvettu. Kasvua on ollut jo usean vuosikymmenen ajan”, kaupunginjohtaja sanoo.

Opiskelijat tuovat elävyyttä ja osaamista 

Merkittävä tuore investointi on ollut Joensuun ratapihan jättiremontti. Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuri urakka valmistui elokuussa 2024. Peruskorjauksessa uusittiin ”lähes kaikki”: tekniikkaa sekä junamatkustajien turvallisuutta ja esteettömyyttä parannettiin 83 miljoonalla eurolla.

Jere Penttilän mukaan rata-asiat ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan, eikä vähiten sen takia, että Joensuu on kansainvälinen yliopistokaupunki. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella sekä Karelia-ammattikorkeakoulussa ja ammatillisessa koulutuslaitos Riveriassa on yhteensä yli 20 000 tutkinto-opiskelijaa. Kolmannes joensuulaisista on alle 30-vuotiaita – opiskelijoita on väkilukuun suhteutettuna eniten Suomen kaupungeista.

Nuoret aikuiset tuovat kaupunkiin elämää ja värikkyyttä ja puskevat osaltaan Joensuuta pitämään katseen tulevaisuudessa.

”Meille on tärkeää kertoa kaiken aikaa ministeriöille, yrityksille, medialle ja kuntalaisille, että Joensuun menestys perustuu ensiluokkaiseen koulutukseen, osaamiseen ja yritysten investointeihin sekä sitä kautta syntyviin työpaikkoihin. Jotta elinvoimamme pysyisi jatkossakin kunnossa, liikenneyhteyksien ja saavutettavuuden pitää olla kunnossa. Sujuvalla ja luotettavalla raideliikenteellä on merkittävä rooli Joensuun ja koko Pohjois-Karjalan menestykselle ja kilpailukyvylle”, Penttilä korostaa.

Reitti merelle katkesi Saimaalla – raideliikenteen merkitys kasvanut 

Raideliikenteen merkitys Itä-Suomelle on korostunut entisestään, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan pysäytti Saimaan kanavan liikenteen. Vesiväylä on aina ollut tärkeä teollisuuden raaka-aineiden ja tavaran, varsinkin puutavaran, kuljetuksessa – onhan Joensuu Euroopan metsäpääkaupunki.

Vaikka kuljetukset merelle ovat estyneet, Vuoksen vesistöalueen raakapuu- ja biomateriaalikuljetukset ovat ennätyslukemissa. Myös uitto on kasvanut vahvasti. Metsäteollisuuden ympärille on syntynyt paljon menestyviä yrityksiä, työpaikkoja ja koulutusta.

Muun muassa yhdysvaltalaisella metsä- ja maatalouskoneita valmistavalla pörssiyhtiöllä John Deerella on maailman suurin metsäkonetehdas Joensuussa. Vientiyrityksille tehokas raideyhteys satamiin on elinehto.

Penttilän mukaan Karjalan rataan kohdistuu nyt kovaa painetta. Huolenaiheena on radan huono kunto, mikä aiheuttaa ongelmia ja viivästyksiä junaliikenteessä. Radan välityskyky on heikko, ja hartaasti kaivattu kaksoisraide parantaisi kuljetuskapasiteettia. Joensuussa odotetaan myös Syrjäsalmen ratasillan remonttia, sillä nyt junat joutuvat kulkemaan madellen huonokuntoisella pätkällä.

Itärata on erittäin tärkeä osa Joensuun saavutettavuutta ja yritysten toimintaedellytysten turvaamista. Itäradan valmistuttua matka-aika Helsinkiin lyhenee merkittävästi nykyisen neljän ja puolen tunnin sijaan.

”On tietenkin sääli, että vahva yhteistyökehitys itänaapurin kanssa loppui täysin – ja tuskin palautuu sukupolvemme aikana. Yhteydet Etelä-Suomeen ja Länsi-Suomeen ovat meille entistäkin tärkeämpiä. Itärata linkittää Joensuun myös Helsinki-Vantaan lentoasemaan ja sitä kautta Eurooppaan. Turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta Itäradan merkitys on oleellinen.”

Maailman parhaat opettajat, metsät ja festarit odottavat uusia asukkaita

Kaupunginjohtaja Jere Penttilän mukaan Joensuu on mitä parhain paikka asua, elää ja yrittää. Asumiskulut ovat edulliset ja palvelut sekä koulutusmahdollisuudet laadukkaat.

”Joensuussa on todella vahva opettajankoulutuslaitos, ja sanonkin aina, että meillä on maailman parhaat opettajat sekä päiväkodeissa että kouluissa. Joensuu on kaikille mahtava ja turvallinen alue. Metsäluonto, vesistöt ja harrastusmahdollisuudet ovat huikeat, pitää sitten hiihdosta, pyöräilystä, juoksusta, suunnistuksesta tai muuten vain luonnossa liikkumisesta. Itsekin hyppään vapaalla mielelläni pyörän selkään tai lähden hiihtämään tai polkujuoksemaan alueen monipuolisille reitistöille.”

Suosittu Kolin kansallispuisto on reilun 60 kilometrin päässä Joensuun keskustasta, ja runsas kävijämäärä näkyy myös positiivisesti kaupungin matkailussa. Joensuun tunnetuin tapahtuma on vuodesta 1971 järjestetty Ilosaarirock, joka tuo perinteisesti heinäkuun toisena viikonloppuna kaupunkiin yli 70 000 iloista juhlijaa.

Jere Penttilä

• Aloitti Joensuun kaupunginjohtajana syksyllä 2023.
• Työskenteli aiemmin Keskon Itä- ja Keski-Suomen aluejohtajana kesäkuusta 2022. Toimi reilun vuoden Riihimäen kaupunginjohtajana 2021–2022 ja sitä ennen kahdeksan vuotta Kontiolahden kunnanjohtajana. On työskennellyt kuntaurallaan myös Joensuun kaupungin suunnittelu- ja liiketoimintajohtajana, Pyhäselän kunnanjohtajana ja Varkauden kaupungin henkilöstöpäällikkönä.
• Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Käynyt eMBA-koulutuksen Itä-Suomen yliopistossa.
• Kotoisin Lahdesta, mutta asunut Joensuussa yli 20 vuotta. Hänellä on lääkärivaimo ja kolme tytärtä.
• Junamatkustajana Penttilä arvostaa mahdollisuutta tehdä töitä matkan aikana, mutta myös omaa aikaa. Junassa on miellyttävää päästä jaloittelemaan, ja Penttilä pitää ravintolavaunun ruoasta. Usein lounasvalinta osuu lihapulliin tai lohikeittoon. Ravintolavaunussa tapaa monenlaisia ihmisiä, joiden kanssa hän mielellään jutustelee. Varsinkin pääkaupunkiseudulle suuntautuvat työmatkat taittuvat lentojen lisäksi usein junalla.

Joensuu