Itärata 2025: Linjaukset tarkentuvat ja yhteydet Eurooppaan korostuvat
Itäradan suunnittelu etenee tänä vuonna entistäkin laajemman vuorovaikutuksen ja monien uutta tietoa tuottavien selvitysten merkeissä. Myös raideyhteyksiin liittyvän keskustelun painopiste on laajenemassa vauhdilla eurooppalaiseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorva esittelee vuoden 2025 määränpään ja väliasemat matkalla tavoitteeseen.
Määränpää 2025: lopulliset linjausvaihtoehdot tarkentuvat
Itärata Oy:n toimitusjohtajana Petteri Portaankorvan tärkein tavoite on luoda edellytykset sille, että hanke on mahdollista toteuttaa 2030-luvun loppuun mennessä. Porvoon pääkaupunkiseutuun yhdistävä sekä nykyistä suoremmat ja nopeammat raideyhteydet Itä-Suomeen tuova Itärata on Suomen merkittävimpiä raideyhteyksiä monella mittarilla: se vaikuttaa huoltovarmuuteen, vahvistaa elinkeinoelämää sekä alentaa niin henkilö- kuin tavaraliikenteen hiilijalanjälkeä.
Vuoden 2025 aikana valtavan suunnitteluhankkeen pääpaino on erilaisissa selvityksissä ja vuorovaikutuksessa lukuisten eri sidosryhmien kanssa. Niiden avulla radan linjausvaihtoehdot tarkentuvat tämän hetken monista vaihtoehdoista.
Väliasema 1: ELY-keskukselta vihreää valoa YVA:lle
Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto Itäradan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta valmistui viime vuoden lopulla. Sen mukaan ympäristövaikutusten arviointi on toteutettu asiantuntevasti, kattavasti ja johdonmukaisesti.
Huomioimme lausunnossa esiin tulleet kehittämiskohteet käynnissä olevassa YVA-selostusvaiheessa sekä alustavassa yleissuunnitelmassa. YVA-selostus valmistuu syksyllä, ja siihenkin liittyy laaja kuulemiskierros. Viranomainen antaa siitä lausunnon vuoden loppuun mennessä.
Väliasema 2: Selvityksiä suunnittelun tueksi
Vuoden alussa ovat ehtineet valmistua myös ensimmäiset luontoselvitykset sekä Itäradan ja Lentoradan yhteinen tärinä- ja runkomelun mallinnus. Helmi-maaliskuussa valmistuvat arkeologiset selvitykset sekä selvitys Rail Baltican roolista Itäradan liikenteessä.
Teetämme erilaisia selvityksiä, jotta saamme uutta tietoa ja uusia näkökulmia. Kaikki tekemämme tutkimukset ja selvitykset tuottavat pohjatietoa suunnitteluumme. Tavoitteemmehan on löytää ratalinjaus, jonka myönteiset vaikutukset ovat mahdollisimman isot ja haitat mahdollisimman pienet.
Väliasema 3: Uusia väyliä vuorovaikutukseen
Strategiamme on suunnitella Itärata kunnolla ja yhdessä. Suunnittelujohtajamme Minna Weurlander ja konsulttimme tapasivatkin YVA-yleisötilaisuuksissa lähes 700 ihmistä. Asukasinfot olivat suosittuja, ja asia kiinnostaa laajasti: saimme yli 40 lausuntoa ja 200 mielipidettä.
Tammikuussa toimintansa aloitti uusi yhteistyöryhmä, johon olemme kutsuneet mukaan radan suunnittelualueen yhdistykset ja yhteisöt. Keskustelemme suunnitelluista linjausvaihtoehdoista ja ympäristövaikutuksista pienissä ryhmissä Sipoossa, Porvoossa ja Lapinjärvellä. Kevään aikana avautuu myös karttapalvelu, jonka kautta asukkailta kerätään paikallista tietoa suunnittelun tueksi.
Toimiva vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on tärkeää, sillä näin merkittäviä ja laajasti vaikuttavia hankkeita toteutetaan harvoin. Olemme saaneet kiitosta siitä, että vuoropuhelumme on selkeästi aktiivisempaa kuin mitä yleisesti tässä vaiheessa hankkeissa käydään.
Väliasema 4: Huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulma entistä vahvemmin esiin
Keskeinen osa työtämme on pitää yhtiön omistajat ja päättäjät informoituina hankkeen ajankohtaisista askelista sekä tuottaa heille tietoa päätöksenteon pohjaksi. Tarjoamme myös kuntavaalien ehdokkaille ja vaalien jälkeen uusille valtuutetuille tietoa Itäradan vaikuttavuudesta ja suunnittelun etenemisestä.
Tuoretta tietoa tarvitaan siksikin, että toimintaympäristömme ja Suomen geopoliittinen asema ovat muuttuneet pysyvästi siitä, kun ensimmäiset keskustelut Itäradan rakentamisesta aikoinaan käytiin. Nyt taloudellisen kilpailukyvyn edistämisen rinnalle nousee erittäin vahvasti se, että Itärata on strategisesti merkittävä liikenneväylä paitsi Suomelle myös Euroopalle.
Väliasema 5: On tärkeää pystyä näkemään vieläkin kauemmas
Itärata hyväksyttiin viime kesänä osaksi Euroopan liikenteen TEN-T-verkkoa. Meillä on siis mahdollisuus hakea suunnitteluun merkittävää EU-rahoitusta. Katseemme onkin jo EU:ssa parhaillaan valmisteltavassa, vuonna 2028 alkavassa ohjelmakaudessa.
Suomen raideleveyttä pitäisi tarkastella osana Euroopan liikennejärjestelmää. Varaus Tallinnan tunnelille näkyy EU:n liikenneverkossa: kytkeytyminen yhtenäiseen rataverkkoon olisi koko Suomea ja turvallisuuttamme hyödyttävä ratkaisu. Jatkamme raideliikenteen kehittämistä EU:n tavoitteiden suuntaan.
