Itärata kasvattaa uusia osaajia infra-alalle
Opinnäytetyöt ovat yksi tapa, jolla Itärata edistää alan osaamisen ja uusien käytäntöjen kehittymistä. Tarjoamalla mahdollisuuksia eri tasoisiin opinnäytetöihin tuemme uusien osaajien kehittymistä ja samalla hyödynnämme tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia Itäradan suunnittelussa.
Itäradan sosiaalisen vastuun yhtenä teemana on infrastruktuurialan osaajien ja resurssien riittävyyden varmistaminen Suomessa myös tulevaisuudessa. Hankkeessa muodostunut osaaminen ja parhaat käytännöt halutaankin valjastaa tukemaan koko alan kehittymistä. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi ovat opiskelijoille tarjottavat mahdollisuudet tehdä opinnäytetöitä Itäradalle.
Tänä vuonna Itäradalle on valmistunut neljä opinnäytetyötä Aalto-yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja LUT-yliopistossa. Niiden myötä Itäradalle tehtyjen opinnäytetöiden määrä nousee jo yhteentoista.
”Opinnäytetyöt ovat olleet meille todella arvokkaita. Opiskelijat ovat päässeet työskentelemään aitojen suunnittelukysymysten parissa, ja samalla olemme saaneet hankkeeseen uusia näkökulmia, tietoa ja käytännön työkaluja. Parhaimmillaan hyöty ei jää vain Itäradalle, vaan osaaminen välittyy suunnittelukumppaneillemme ja laajemmin koko alalle”, suunnittelujohtaja Minna Weurlander näkee.
3D-malli havainnollistaa asemavaihtoehtoja
Aalto-yliopiston diplomi-insinöörilinjalla opiskellut Matias Pesonen tutki pro gradu -tutkielmassaan interaktiivisen 3D-mallin käyttöä rautatiesuunnittelun tukena. Osana työtään hän laati mallin, joka havainnollistaa Porvoon tunneliasemavaihtoehtojen sijoittumista kaupunkirakenteeseen.
Mallissa näkyvät tunneliasemien maanpäälliset rakenteet, tunnelien linjaus ja laiturien sijainnit sekä asemavaihtoehtojen ympäristöön suunnitellut uudisrakennushankkeet. Mallia käytettiin Porvoon kaupunginvaltuuston työpajassa huhtikuussa. Toukokuussa se julkaistiin Itäradan verkkosivulla, ja käyttäjät pääsivät osallistumaan diplomityön tekemiseen antamalla mallista palautetta.
Tutustu Matias Pesosen diplomityöhön: Interaktiivinen 3D-malli rautatiesuunnittelun tukena
Luontoajokortti ohjaa vastuulliseen maastotyöskentelyyn
Tampereen yliopistossa opiskeleva Sanni Rautanen kehitti opinnäytetyönään Itäradan luontoajokortin. Työ valmistui syksyllä 2026.
Luontoajokorttikoulutus antaa Itäradan maastotöiden tekijöille käytännön ohjeita arvokkaiden luontokohteiden tunnistamiseen ja huomioimiseen. Koulutuksessa käsitellään muun muassa kasvillisuutta, eliöstöä, vesistöjä ja pienvesiä sekä arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Näin varmistetaan, että kaikki maastossa työskentelevät tuntevat hankealueen tärkeät luontoarvot ja osaavat toimia niitä kunnioittaen.
Luontoajokortin on suorittanut jo 217 henkilöä, ja koulutus on osa hankkeen perehdytystä.
”Maastotöissä ei ole sattunut juuri mitään poikkeamia, vahinkoja tai haittaa. Päinvastoin, maastossa työskentelevät ovat kertoneet, että luontoajokortilla on ollut iso vaikutus heidän työskentelytapoihinsa. Maastoon mennään nyt suunnitellusti, luontoa ja ympäristöä havainnoiden”, vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Katri Parikka kertoo.
Tutustu Sanni Rautasen opinnäytetyöhön: Pienvesien huomiointi osana pohja- ja kalliotutkimuksia
Elinkaariarviointi tuo esiin rakennusmateriaalien luontovaikutukset
Niina Paunonen selvitti LUT-yliopistolle tekemässään diplomityössä Itäradan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen elinkaariarvioinnin menetelmällä. Tutkimuksen mukaan suurimmat luontovaikutukset syntyvät radan päärakennusmateriaalien eli teräksen ja betonin tuotannosta.
Jos työssä tutkitut radan rakennusosat valmistettaisiin vähäpäästöisillä menetelmillä ja materiaalina käytettäisiin ensisijaisesti kierrätysromua, luontojalanjälki pienenisi diplomityön mukaan 22 prosenttia.
”Työni keskeinen johtopäätös on, että rakennusmateriaaleihin liittyvät ilmastonmuutosta hillitsevät toimet tukevat vahvasti myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä maailmanlaajuisesti”, Niina Paunonen kertoo.
Lue lisää Niina Paunosen diplomityön tuloksista: Rautatien luontojalanjäljen arviointi: tapaustutkimus Itärata
Uusi kevennerakenne tarjoaa vaihtoehdon pehmeiköille rakentamiseen
Aalto-yliopistolle tekemässään diplomityössä Ira Hursti tutki uudenlaista kevennerakennetta, jota voitaisiin hyödyntää rautatien rakentamisessa pehmeälle maaperälle ja haastaviin pohjavesiolosuhteisiin.
Kevennerakenteilla pyritään ehkäisemään maaperän painumia ja varmistamaan ratarakenteiden kestävyys. Perinteisesti nämä rakenteet ovat usein kalliita ja teknisesti vaativia toteuttaa. Työssään Hursti vertaili uuden kevennerakenteen teknistä toimivuutta, kustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä nykyisin käytettäviin ratkaisuihin.
Uuden rakenteen arvioidut hiilidioksidipäästöt ovat tutkimuksen mukaan tavanomaista paalulaattaa pienemmät. Menetelmä on tutkimuksen mukaan myös joissain tapauksissa nykyisiä vaihtoehtoja edullisempi toteuttaa.
Tutustu Ira Hurstin diplomityöhön: Kevennerakenteet rautatieympäristössä, uusi rakenteellinen kevenne haastavissa pohjavesiolosuhteissa