Diplomityöstä syntyi Itäradalle uusi toimintatapa pienvesien suojelemiseksi
Pienvesillä eli esimerkiksi puroilla, noroilla ja lähteillä, on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden kannalta, sillä niiden erityisissä pienilmastoissa elää lajeja, joille ei välttämättä löydy sopivia elinympäristöjä muualta. Sanni Rautanen tutki diplomityössään, miten pienvedet huomioidaan pohja- ja kalliotutkimusten maastotöissä. Rautanen huomasi aineistoa kootessaan, että pienvesiä ja niiden ekologista roolia on tutkittu, mutta ei väylähankkeiden näkökulmasta. Aihe diplomityölle syntyi Itäradan tarpeesta saada tarkempaa ohjeistusta pienvesien huomioimiseen maastotöissä.
Pienvesiympäristöt ovat herkkiä, koska niissä vallitsee viileä ja kostea pienilmasto. Näissä viihtyvät lajit, kuten esimerkiksi värysmato ja hankajalkainen, vaativat pienvesien luoman ympäristön menestyäkseen. Ulkopuolelta tulevat ärsykkeet tai rakentamisen aiheuttamat muutokset voivat vaikuttaa pienvesiympäristöihin herkästi.
Pienvedet ovat vesilain suojelemia. Sen mukaan pienvesien, purojen, norojen ja lähteiden muuttaminen tai vahingoittaminen on kielletty. Rautasen diplomityössä nousi esille, että pienvesien huomioiminen on kuitenkin edelleen hyvin hankekohtaista ja riippuu tilaajan mielenkiinnosta, miten hyvin pienvedet on otettu hankkeella huomioon.
Sanni Rautanen on opiskellut ympäristötekniikkaa Tampereen yliopistossa vuodesta 2021 lähtien. Rautanen oli tutkinut samaa aihepiiriä jo kandidaatintyössään, jossa hän tarkasteli väylärakentamisen haittavaikutuksia pienvesiin. Diplomityö jatkoi aihetta käytännönläheisemmästä näkökulmasta: miten pienvedet voidaan huomioida pohja- ja kalliotutkimusten maastotöissä ja siten ehkäistä niihin kohdistuvia haittoja.
Tiedon pitää kulkea koko ketjun läpi tilaajalta maastoon
Pohjatutkimusten parissa työskentelevien haastatteluaineistossa Rautaselle selvisi, että pienvesiä huomioidaan hankkeilla vaihtelevasti tai ei välttämättä ollenkaan. Aihe on tullut vahvemmin esille vasta 2020-luvulla, ja pienvesien huomioimien on edelleen hankekohtaista. Rautanen huomasi aineistoa kootessaan, että pienvesiä ja niiden ekologista roolia on tutkittu, mutta ei väylähankkeiden näkökulmasta.
Hankkeen tilaajalla on merkittävä rooli siinä, miten pienvedet huomioidaan. Ne pitäisi ottaa huomioon jo hankkeen alkuvaiheessa ja esimerkiksi tarjouspyyntövaiheessa, jotta tieto pienvesistä on käytettävissä maastotöitä suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Rautanen huomasi diplomityötä tehdessään, ettei pienvesien huomioimiseen ole muodostunut yhtenäisiä ja vakiintuneita toimintatapoja. Selkeästi määritellyt roolit ja tiedonkulku ovat siksi tärkeässä asemassa. Jos vastuut eivät ole selkeitä, tieto pienvesikohteista ei välttämättä kulje pohjatutkimuksia tekevälle henkilölle asti. Juuri maastossa työskentelevä tarvitsee tiedon, jotta hän pystyy huomioimaan kohteen työssään ja välttämään vahingot, kuten työkoneella pienvesikohteen yli ajamisen.
Rautasen diplomityössä tunnistettuja tarpeita on viety suoraan käytäntöön ja hankkeella on kehitetty konkreettisia toimintatapoja aiheeseen, johon ei tutkimuksen perusteella ole vielä muodostunut vakiintuneita käytäntöjä väylähankkeissa. Näin Itärata toimii pienvesien huomioimisessa osaltaan edelläkävijänä.
Tutkimuksesta teoiksi ja käyttöön Itäradalle
Diplomityössä tehtyä työtä hyödynnettiin Itäradan luontoajokortissa, jonka kaikki hankkeella maastossa työskentelevät suorittavat. Koulutuksessa käsitellään muun muassa kasvillisuutta, eliöstöä, vesistöjä, pienvesiä ja arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Näin varmistetaan, että maastossa työskentelevät tuntevat hankealueen tärkeät luontoarvot ja osaavat toimia niitä kunnioittaen ja oikeita toimintatapoja noudattaen.
Rautasen pitämissä koulutuksissa käydään maastotyöntekijöiden kanssa läpi tarkat suojaetäisyydet, joita tulee noudattaa maastossa kulkiessa, erityisesti maastotyökoneiden kanssa. Suoja-alueiden sisälle ei sijoiteta kairauspisteitä eikä niille mennä koneilla. Jos pienvesistöä ei pystytä kiertämään, ohjeistetaan käyttämään ylitysrakenteita pienvesistön suojelemiseksi. Myös poikkeustilanteisiin on oma ohjeistuksensa vahinkojen varalle. Esimerkiksi raskaalla koneella puron yli ajaminen voi muuttaa veden virtausta, jolloin kohde voi vaatia ennallistamistoimenpiteitä.
Rautasesta oli erityisen hienoa huomata, että diplomityö sai konkreettista merkitystä hankkeessa. Osa työn tuloksista päätyi osaksi Itäradan luontoajokorttikoulutusta, jota hyödynnetään edelleen maastotyöntekijöiden perehdytyksessä. Näin diplomityössä tehty työ näkyy käytännössä Itäradan maastotöissä.
Tutustu Sanni Rautasen diplomityöhön
Testaa luontotuntemusta ja suorita Itäradan luontoajokortti: Itäradan luontoajokorttikoulutus
