Itäradan maastoa tutkittiin Korsossa Antti Ukonjärven johdolla
Itärata alittaa Vantaan Korson tunnelissa, ja loppusyksystä alueella selvitettiin kallion syvyyttä. Asutuksen keskellä tehtävät kairaukset vaativat tarkkaa valmistelua. Mitta Oy:n maastotöiden johtaja Antti Ukonjärvi huolehtii tutkimusten sujumisesta ja paikallisesta tiedonkulusta.
Antti Ukonjärvi johtaa Mitta Oy:n vastuulla olevia Itäradan maastotöitä Vantaan ja Porvoon välillä sekä Porvoon itäpuolella. Hänen työhönsä kuuluu esimerkiksi lupien hankkimista maanomistajilta ja tutkimuspisteiden merkitsemistä maastoon. Lisäksi hän ohjaa ja valvoo kairaajien työtä sekä huolehtii käytännön järjestelyistä. Mittalaisia on projektissa mukana 15.
Aiemmin Ukonjärvi on työskennellyt kairaajana ja kahdeksan vuoden ajan maan- ja vesirakennuksen työnjohtajana. Itäradan linjauksella hän vastaa ensi kertaa maastotöistä.
Itäradan pohjatutkimuksia tehdään 90 kilometrin pituisella maastokäytävällä, joka on jaettu kuuteen osa-alueeseen Mitan, Taratestin ja Sweco Finlandin kesken.

Korsossa selvitetään kallion syvyyttä
Vantaan Korsossa Mitan tiimi teki loppusyksystä kairauksia, joilla selvitettiin muun muassa kallion pinnan syvyyttä. Suunnittelijat hyödyntävät kairaustuloksia yhdessä muiden tutkimustietojen kanssa kallion pinnan mallintamisessa, tunnelin syvyyden suunnittelussa ja jatkotutkimusten tarpeen arvioinnissa.
Korsossa oli 15 tutkimuspistettä pääosin kaupungin mailla. Noin puolet niistä sijaitsi metsäalueilla ja puolet katualueilla.
”Kallion pinta tuli lähimmillään vastaan noin 3,5 metrin syvyydessä ja syvimmillään 14 metrissä. Kairaajan havaintojen mukaan metsäalueilla maaperä oli pääosin savea, kun taas tiealueilla maakerrokset olivat hiekkaisempia”, Ukonjärvi sanoo.

Maastotyöt vaativat valmisteluja asutuksen keskellä
Ennen kairauksia selvitetään maanalaisten kaapeleiden sijainnit, hoidetaan kuntoon tarvittavat luvat sekä liikennejärjestelyt ja merkitään tutkimuspisteet maastoon.
”Joitakin tutkimuspisteitä on jouduttu siirtämään esimerkiksi vesijohdon vuoksi. Metsässä kairauskoneen kuljettaminen tutkimuspisteelle voi olla hidasta, jos maasto on kivikkoista tai puustoa on tiheästi”, Antti Ukonjärvi kertoo.
Korsossa tutkimuksia tehtiin paikoin lähellä asutusta. Kairauksista aiheutuu melua ja lyhytaikaista haittaa liikenteelle. Katualueiden tutkimuspisteille on laadittu erilliset liikenteenohjaussuunnitelmat, ja työskentelyalueet merkitään opastein.
Asukkaille tiedotetaan töistä etukäteen. Tutkimusten jälkeen alueet siivotaan ja kairausreiät paikataan.
”Itäradan parissa on ollut kiinnostavaa työskennellä, ja näen, että työllämme on iso merkitys sen etenemiselle. Kokemukseni mukaan hankkeessa myös raportoidaan ja ollaan yhteydessä maanomistajiin tavallista enemmän.”