Vireä seutukeskus Iisalmi kehittyy ketterästi – kansainvälisyys tärkeä osa identiteettiä

Iisalmen elinvoima rakentuu kansainvälisesti menestyvistä, paikkakuntaan sitoutuneista yrityksistä. Tulevaisuuden kasvua haetaan puhtaan energian ratkaisuista, ja strategisena tavoitteena on nousta Suomen vetovoimaisimmaksi seutukaupungiksi. ”Uskon, että vireät seutukeskukset pitävät paikkansa kaupunkirakenteessa. Olemme ketteriä kehittämään elinkeinoelämää ja hyvän elämän edellytyksiä”, sanoo kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.

Runsaan 20 000 asukkaan Iisalmi on kooltaan kompakti, mutta palveluiltaan monipuolinen. Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkaisen mukaan juuri tämä tekee Iisalmesta ainutlaatuisen.

”Täällä kaikki on lähellä, ja arki on helppo rakentaa. Perus- ja vapaa-ajan palvelut ovat hyvät, ja koulutusmahdollisuudet monipuoliset. Vitostie kulkee aivan kaupungin vierestä, olemme Savon radan varrella ja Kuopion lentoasemalle on matkaa vain tunti. Harvalla vastaavankokoisella seutukaupungilla on tällainen kirjo perusvahvuuksia.”

Iisalmea yli vuosikymmenen luotsannut Ronkainen kuvailee kaupungin nykytilannetta erittäin vahvaksi. Talous on ollut ylijäämäinen jo kaksitoista vuotta ja veroprosentti on Pohjois-Savon maakunnan matalin. Kaupunginjohtajan mukaan Iisalmi on Pohjois-Savon maakunnan selkein seutukeskus heti Kuopion jälkeen. Seutukunnassa asukkaita on noin 50 000. 

Sitoutuneet vientiyritykset ovat Iisalmen vahvuus

Iisalmella on pitkä teollinen historia: puunjalostus on ollut alueen tukijalka jo 1900-luvun alusta ja metalliteollisuus 1960-luvulta lähtien. Nykyisin kaupungilla on monipuolinen elinkeinorakenne, jonka vahvan perustan muodostavat juuri nämä alat. Kaupungissa toimii useita vientiyrityksiä, kuten puunjalostusyritys Anaika Wood ja kaivoskoneita valmistava Normet, joka työllistää yli 400 työntekijää. 

Kaupungin vanhin yritys on vuonna 1878 perustettu panimoyhtiö Olvi. Se on myös yksi suurimmista työnantajista. 

”Meillä on monella jalalla seisova elinkeinopohja, ja olemme perinteisesti teollisesti vahva seutukeskus. Yritykset on perustettu täällä ja ne ovat sitoutuneita tänne. Iisalmi on erinomainen osoitus siitä, että pienemmälläkin paikkakunnalla voi olla kansainvälisesti menestyviä yrityksiä”, Jarmo Ronkainen sanoo.

Alueen yrityskenttää täydentävät myös merkittävät vientiyritykset: metsäkoneyhtiö Ponsse Vieremässä ja äänentoistolaitteita valmistava Genelec Iisalmessa. Ne vahvistavat koko seutukunnan teollista osaamista ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Lisäksi Ylä-Savossa on vahva maatalous. Alue tuottaa noin yhdeksän prosenttia Suomen naudanlihasta ja maidosta. 

Puhdas energia tuo uusia avauksia

Merkittäviä mahdollisuuksia Iisalmelle ja koko Ylä-Savolle Jarmo Ronkainen näkee vihreässä siirtymässä.

”Puhdas siirtymä saattaa poikia meille seuraavan kymmenen vuoden aikana asioita, joita emme vielä edes tunnista. Puhdas energia voi luoda edellytyksiä muun muassa datakeskuksille ja sähkön varastoinnille.”

Kaupungissa onkin kehitteillä useita puhtaan energian hankkeita. 

”Meillä on laadittu maakunnan ensimmäinen merkittävä tuulivoimakaava, ja käynnissä on myös aurinkopuistohankkeita. Naapurikunnillamme on lisäksi lantakaasuun liittyviä hankkeita. Uskon puhtaan energian olevan myös alueemme teollisuusyrityksille kilpailuvaltti tulevaisuudessa.”

Itärata on koko itäisen Suomen kysymys

Itärata-hanketta kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen pitää merkittävänä paitsi Iisalmen, myös koko itäisen Suomen näkökulmasta.

”Liikkumisesta tulee jouhevampaa, kun raideyhteyksiä parannetaan ja matka-ajat lyhenevät. Se vaikuttaa koko Pohjois-Savon ja Ylä-Savon elinvoimaan ja siihen, että tänne uskalletaan jatkossakin investoida. Tavaran tehokas liikkuminen on alueemme teollisuusyrityksille elinehto, ja raideyhteyksillä on siinä iso merkitys. On tärkeää, että olemme saavutettavia myös eurooppalaisessa mittakaavassa.”

Itärata toisi hyötyjä myös asukkaille. Autolla Iisalmesta Helsinkiin on kuuden tunnin matka – junalla matka taittuu paljon nopeammin. Ronkainen näkee nopeat ja suorat raideyhteydet varteenotettavaksi vaihtoehdoksi myös lentämiselle. 

”Vireä seutukeskus pitää paikkansa”

Maakuntakeskus Kuopion kasvu heijastuu Ronkaisen mukaan myös Iisalmeen. Seutukaupungilla on silti oma, vahva roolinsa. 

”Uskon, että vireät seutukeskukset pitävät paikkansa suomalaisessa kaupunkirakenteessa, vaikka väestön keskittyminen suurimpiin keskuksiin jatkuisi myös tulevaisuudessa. Pienemmät paikkakunnat ovat ketteriä kehittämään elinkeinoelämäänsä ja hyvän elämän edellytyksiä. Harva esimerkiksi haluaa pendelöidä meiltä Kuopioon, joten Iisalmessa työskentelevät yleensä myös asuvat täällä.”

Iisalmen strategisena tavoitteena on olla Suomen paras ja vetovoimaisin seutukaupunki vuonna 2030. Töitä vetovoiman ja tunnettuuden eteen on tehty jo vuosia. Iisalmessa on kaupungin kokoon nähden monipuolinen koulutustarjonta, mikä tukee elinkeinoelämää. Toisen asteen koulutusta tarjoavat Ylä-Savon ammattiopisto ja Savon ammattiopisto, ja kaupungissa on Savonia-ammattikorkeakoulun kampus.

Myös vapaa-ajan palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat kattavat. Luonto on osa kaupunkikuvaa: järvimaisema ympäröi keskustaa eri suunnista. 

”Meillä on kaunis ja viihtyisä elinympäristö. Jotta pysymme elinvoimaisena, meidän on tärkeää huolehtia etenkin työvoiman saatavuudesta. Siksi pyrimme olemaan paikka, johon halutaan muuttaa ja jossa on hyvä asua ja tehdä töitä.”

Jarmo Ronkainen

• Aloitti Iisalmen kaupunginjohtajana 2013.
• Työskenteli aiemmin Haukiputaan kunnanjohtajana ja Oulun elinvoimajohtajana.
• Koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri.
• Asuu Iisalmessa vaimonsa ja kolmen poikansa kanssa. Kotoisin Kuusamosta.
• Junamatkustajana Ronkainen arvostaa mahdollisuutta tehdä töitä matkan aikana. Pidemmät työmatkat taittuvat junalla. Ronkainen kokee junassa matkustamisen miellyttäväksi ja helpoksi. Perinteisenä auton käyttäjänä hän on huomannut ajattelevansa yhä useammin, että on mukavampaa olla matkustaja kuin ajaa itse.

Iisalmi