”Liikenne-ennuste on työkalu parempiin päätöksiin”

Miten uusi, nopeampi raideyhteys muuttaisi liikkumista, arkea ja alueiden vetovoimaa itäisessä Suomessa? Itäradan vaikutuksista on parhaillaan tekeillä liikenne-ennuste, jossa yhdistyvät strateginen liikennesuunnittelu, data-analytiikka ja skenaariotyö. ”Tavoitteena on arvioida radan vaikutuksia mahdollisimman kokonaisvaltaisesti”, konsulttitoimisto FLOUn Taina Haapamäki kertoo.

Suomessa on jo olemassa valtakunnallinen liikenne-ennuste. Miksi Itäradalle tehdään oma, hankekohtainen liikenne-ennuste, työn toteuttavan konsulttitoimisto FLOUn toimitusjohtaja Taina Haapamäki?

”Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuottama valtakunnallinen liikenne-ennuste antaa tärkeän yleiskuvan, mutta se perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja jo päätettyihin liikennehankkeisiin. Siinä ei siis ole voitu huomioida vaikutuksia, joita aivan uusi yhteys aiheuttaa – esimerkiksi muutoksia matka-aikoihin, liikenteen palvelutasoon tai ihmisten reittivalintoihin. Siksi tarvitaan hankekohtainen ennuste, joka tarjoaa päätöksentekoon lisää näkökulmia sekä arvioinnin perusta, kun halutaan ymmärtää hankkeen vaikutuksia esimerkiksi matka-aikasäästöihin ja päästöihin. Hankekohtainen liikenne-ennuste ei korvaa olemassa olevia perusennusteita.”

Millaista uutta tietoa työ tuottaa?

”Tavoitteenamme on muodostaa mahdollisimman vahva tietopohja siitä, miten Itärata vaikuttaisi liikkumiseen ja eri kulkumuotojen, kuten junan, bussin ja henkilöauton, käyttöön ei vain Helsinki–Kouvola-akselilla vaan koko vaikutusalueellaan eli myös Savon ja Karjalan ratojen varrella. Haluamme muun muassa ymmärtää, ketkä valitsisivat junan, millaisiin matkoihin uusi yhteys vaikuttaisi ja miten palvelutaso – esimerkiksi junien vuoromäärä ja nopeus – ohjaa näitä valintoja.

Rakennamme useita rinnakkaisia skenaarioita, joissa esimerkiksi väestön sijoittuminen, palvelutaso tai matka-ajat poikkeavat toisistaan. Näin voidaan tunnistaa, millaisilla ratkaisuilla on suurin vaikutus kysyntään. Ennuste luo myös perustan laajemmille vaikutusarvioille – aina taloudellisista vaikutuksista päästöihin ja verotuloihin asti.”

Mitä dataa ja muuttujia tarkastelette ennusteessa?

”Ennusteen lähtökohtana on liikkumistutkimusaineisto, joka kertoo, miten ihmiset tällä hetkellä liikkuvat ja millä perusteella he ovat valinnat tehneet. Mallinnamme sen perusteella, millä todennäköisyydellä ihmiset valitsisivat uuden yhteyden, kun matka-aika, hinta, vuorotarjonta tai reitti muuttuvat. Kaikista edellä mainituista tekijöistä muodostuu matkavastus: mitä helpompi ja nopeampi yhteys on, sitä todennäköisemmin se valitaan. Tarkastelussa voimme nähdä, miten pienetkin muutokset vaikuttavat kysyntään ja millaiset ratkaisut tuovat eniten hyötyä.

Tarkastelemme myös, millaisia erilaisia alueita radan koko vaikutusalueella on: missä ihmiset asuvat, missä he työskentelevät ja miten palvelut sijoittuvat. Väestön ja työpaikkojen sijoittumisen tarkasteleminen yhdessä liikenne-ennusteen kanssa on keskeistä. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, miten uuden yhteyden kysyntä muodostuu ja miten se kehittyy tulevaisuudessa.”

Tällä hetkellä junayhteydet läntiseen Suomeen ovat nopeampia ja runsaampia kuin idän suuntaan. Mikä merkitys liikenneyhteyksillä on alueiden elinvoimalle?

”Liikenneyhteydet vaikuttavat elinvoimaan ennen kaikkea saavutettavuuden kautta. Kun matkat lyhenevät ja yhteydet paranevat, myös työpaikat, palvelut ja vapaa-ajan toiminnot tulevat saavutettavammiksi. Se lisää alueen houkuttelevuutta niin asukkaille kuin yrityksillekin. 

On tärkeää ymmärtää, että liikenne ja maankäyttö vaikuttavat toisiinsa kaksisuuntaisesti: uusi rata ei ainoastaan muuta liikkumista, vaan voi myös ohjata asumisen ja työpaikkojen sijoittumista. Ennuste tarvitaan, jotta Itäradan vaikutukset voidaan arvioida mahdollisimman kattavasti ja tehdä päätöksiä, joilla on pitkäaikainen merkitys Itä-Suomelle.”

Itä-Suomen yliopistossa on parhaillaan tekeillä selvitys Itäradan sosioekonomisista vaikutuksista. Miten se ja teidän tekemänne liikenne-ennuste liittyvät toisiinsa?

”Itä-Suomen yliopisto laatii vaihtoehtoisia arvioita siitä, miten saavutettavuuden muutos vaikuttaa väestön ja työpaikkojen sijoittumiseen Itäradan vaikutusalueella. Liikenne-ennuste ja Itä-Suomen yliopiston selvitys perustuvat samoihin tulevaisuusvaihtoehtoihin ja vahvistavat ymmärrystä toimintojen sijoittumisen ja liikenteen vuorovaikutussuhteista.”

Milloin ennuste valmistuu ja miten sen tuloksia hyödynnetään?

”Ennustetta hyödynnetään muun muassa Itäradan eri suunnitteluvaihtoehtojen vertailussa. Esimerkiksi Porvoon seudulla jatkosuunnittelussa on edelleen mukana vaihtoehtoisia ratalinjauksia, ja ennuste näyttää, miten ne vaikuttavat saavutettavuuteen ja kysyntään. Tuloksia tarvitaan myös hankkeen toteutukseen liittyvässä päätöksenteossa.

Ennuste valmistuu vaiheittain hankkeen edetessä: ensimmäisiä laajempia tuloksia voidaan hyödyntää jo lähikuukausina, ja suunnitteluvaiheen lopulliset ennusteet valmistuvat kevään aikana. Niitä ja niistä jalostettua tietoa hyödyntävät niin radan suunnittelijat, liikennejärjestelmäsuunnittelijat kuin päättäjätkin.”

Mikä laajoissa liikennehankkeissa innostaa sinua eniten?

”Ehkä innostavinta on se, ettei tässä työssä ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Ennusteet pakottavat katsomaan asioita monesta suunnasta ja ymmärtämään, miten erilaiset tekijät vaikuttavat toisiinsa. Se tekee työstä jatkuvasti kiinnostavaa.

Pidän myös siitä, että ennustaminen on oikeastaan ajattelua tulevaisuudesta: mitä voisi tapahtua ja miksi. Kun näkee, miten pienetkin muutokset voivat vaikuttaa kokonaisuuteen, oppii itsekin koko ajan uutta. Se on iso syy siihen, miksi viihdyn tässä työssä.”