Kajaanissa on kasvun nälkää – miljardiluokan investoinnit vauhdittavat kehitystä 

Tuore kaupunginjohtaja Terho Savolainen uskoo, että 375 vuoden ikään ehtineen Kajaanin parhaat vuodet ovat edessäpäin. Tätä tukee kaupungin kehitys: ihmisiä muuttaa töiden perässä, keskustaan avautuu uusia palveluita ja vanha teollisuusinfrastruktuuri muuntuu palvelemaan datateollisuuden tarpeita. Saavutettavuudessa olisi kuitenkin paljon parannettavaa: ”Savon rata on ihan museotavaraa.” 

Kajaanin Renforsin Rannassa valmistettiin ennen paperia. Nyt entisellä tehdasalueella toimii yhteiseurooppalainen LUMI, yksi maanosan tehokkaimmista supertietokoneista. Vieressä Suomen valtion ja korkeakoulujen omistama CSC muuttaa vanhaa, noin 200 metriä pitkää paperikonehallia uudeksi datakeskukseksi. Sinne sijoitetaan LUMIn seuraaja LUMI-AI sekä kokeellinen kvanttitietokone. Keskuksen on määrä aloittaa toimintansa loppuvuonna 2027. 

Syyskuussa Kajaanin kaupunginjohtajana aloittanut Terho Savolainen palasi kotikaupunkiinsa noin kahdenkymmenen muualla vietetyn vuoden jälkeen. Hän oli seurannut Kajaanin kehitystä etäältä, ja kaupungin ilmapiiri teki paluusta erityisen mieluisan. 

”Oli hyvä tunne tulla takaisin. Täällä aistii myönteiset odotukset tulevaisuudesta niin päättäjissä kuin kuntalaisissakin. Joku sanoikin, että täällä on kasvun nälkää enemmän kuin oikeaa nälkää.” 

Kollaasi: Kajaanin rautatieasema, ilmakuva Kajaanin keskustasta, esiintyjiä ja yleisöä ulkoilmatapahtumassa sekä tuulivoimaloita metsämaisemassa.
Kuvat: Santeri Viinamäki, Kajaanin kaupunki, Ilmatar

Miljardiluokan investoinnit rakentuvat vaiheittain 

Kajaanissa on ollut datakeskustoimintaa jo noin 15 vuotta. Kaupunki on monin tavoin luonteva paikka datakeskuksille: paperiteollisuuden jäljiltä siellä on järeä sähkö- ja teollisuusrakennusten infrastruktuuri, hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämmöntuotannossa ja CSC:n ympärille on syntynyt monipuolinen yritysten, oppilaitosten ja tutkimustoimijoiden verkosto. 

Investointien mittakaava onkin kasvanut miljardiluokkaan. Kansainvälinen finanssiteknologiayhtiö XTX Markets rakentaa kaupunkiin datakeskuskampusta, jonka suunniteltu kokonaisarvo ylittää miljardi euroa. LUMI-AI-supertietokoneen hankintasopimuksen arvo puolestaan on yli 387 miljoonaa euroa. Summa kattaa järjestelmän toimituksen, asennuksen ja ylläpidon. Myös Google suunnittelee datakeskusta Kajaanin Otanmäkeen. 

Datakeskusten myötä kasvava sähköntarve vauhdittaa myös paikallisia energiainvestointeja.  

”Tuulivoimahankkeita on vireillä, ja toivomme, että niitä lähtisi käyntiin”, kaupunginjohtaja sanoo. 

Suurinvestointien rinnalla Kajaanissa on pitkään toiminutta teknologiateollisuutta. Valmetin ja Rauten paikallisissa yksiköissä kehitetään mittausteknologiaa kansainvälisen teollisuuden tarpeisiin. Kajaanin ammattikorkeakoulussa pelialan koulutus on saanut rinnalleen datakeskusalan opintoja. 

Kainuun prikaatilla on kaupungissa pitkä historia ja merkittävä rooli työnantajana. Vuosittain varuskunnassa koulutetaan noin 4 000 varusmiestä. Nyt maakunnassa kehitetään puolustusalan yritysverkostoa ja Vuosangan testausympäristöä, joiden avulla tavoitellaan uutta liiketoimintaa. 

Kaupungin myönteinen vire näkyy Savolaisen mukaan keskustassakin. Uusia liikkeitä on avattu, ja hotelli Valjuksen viereen nousee kokonaan uusi hotellirakennus. Kajaanin sijoitus elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa mittaavassa vertailussa on parantunut 2020-luvulla enemmän kuin minkään muun keskuskaupungin. 

”Uusia ihmisiä muuttaa tänne töiden perässä, ja he käyttävät palveluita ja ostavat tuotteita. Silloin myös kaupan alan ja pienempien yritysten on houkuttelevaa sijoittua Kajaaniin.” 

LUMI-supertietokoneen valkoinen, geometrisesti muotoiltu ja sinisin valopistein valaistu suojarakenne teollisuushallissa Kajaanin Renforsin Rannassa.
Kajaanin Renforsin Rannassa toimiva LUMI on yksi Euroopan tehokkaimmista supertietokoneista. Sen seuraajan, LUMI-AI:n, on määrä aloittaa toimintansa loppuvuonna 2027. Kuva: CSC.

Savon rata kaipaa kipeästi uudistamista 

Kainuussa raiteilla kulkee paljon muutakin kuin matkustajia. Sotkamon Terrafamen ja alueen muiden kaivosten tavaravirrat ovat suuria, ja Kajaanin Otanmäessä Škoda Transtech valmistaa kiskokalustoa. Junayhteydet ovat tärkeitä myös työssäkäynnille ja Kainuun matkailulle, jota kehitetään Arctic Lakeland -brändin alla. 

Kainuun teollisuuden kuljetukset ulottuvat laajalle Pohjois-Savoon. Savon radan kunto huolettaa kaupunginjohtajaa erityisesti Kajaanista Iisalmeen ja edelleen Kuopion suuntaan. 

”Savon ratahan on ihan museotavaraa. Toivomme seuraavalta hallitukselta investointeja Savon rataan. Se pitäisi saada sellaiseen kuntoon, että siellä voidaan liikennöidä tehokkaasti nykyaikaisella kalustolla.” 

Rataosuuksille valmistellaan parannuksia, mutta Savolainen toivoo laajempia investointeja. Raiteiden toimintavarmuudella on merkitystä myös huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle: teollisuuden ja yhteiskunnan kuljetusten täytyy sujua häiriötilanteissakin. 

Itärata avaisi nopeammat yhteydet etelään 

Kajaaniin investoidaan nyt kansainvälisessä mittakaavassa, mutta yhteydet pääkaupunkiseudulle eivät ole kehittyneet samaa tahtia. Matkaan Helsinkiin kuluu junalla noin kuusi tuntia, kun esimerkiksi pohjoisemmassa sijaitsevasta Oulusta pääkaupunkiin pääsee nopeimmillaan reilussa viidessä tunnissa. Kasvavalle teknologia- ja teollisuuskaupungille matka-ajalla on merkitystä: yritysten, osaajien ja yhteistyökumppaneiden on päästävä liikkumaan sujuvasti eri puolilla Suomea. 

”Jos Savon radan yhteyksiä vertaa vaikkapa Pohjanmaan rataan, niin kyllä itäisen Suomen saavutettavuutta voi pitää epätasapuolisena. Toivon, että junasta saataisiin nykyistä kilpailukykyisempi vaihtoehto lentämiselle.” 

Itärata parantaisi Kajaanin saavutettavuutta merkittävästi. Yhdessä Savon radan uudistamisen kanssa se lyhentäisi matka-aikoja Kajaanista etelään ja avaisi suoran yhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle. 

”Kyllä me tuemme vahvasti molempia raidehankkeita. Haluamme totta kai, että matka-aika Helsinkiin lyhenee”, Savolainen sanoo. 

Kollaasi: kaksi naista ulkoiluportaissa, ilmakuva Renforsin Rannan teollisuusalueesta, metsäinen hiekkaranta ja ihmisiä ostoksilla myyntikojulla.
Kuvat: Kajaanin kaupunki

Kajaanissa vuorokauteen mahtuu 26 tuntia 

Kajaanissa vuorokauden tunnit lasketaan hieman tavallista anteliaammin. Kaupungissa puhutaan 26/7-elämästä. Kun ruuhkiin ja työmatkoihin ei hupene tuntikausia, vuorokaudessa on ikään kuin kaksi ylimääräistä tuntia. 

”Tämä on kompakti kaupunki. Keskustassa oikeastaan kaikki on kymmenen minuutin päässä. Täällä on aikaa omaan hyvinvointiin, harrastuksiin ja muuhun elämään”, Terho Savolainen kuvailee. 

Runsaan 36 000 asukkaan Kajaani palvelee koko Kainuuta myös kulttuurin ja vapaa-ajan keskuksena. Kaupunginteatterin lisäksi Savolainen nostaa esiin tanssitaiteen ja Taidekampuksen, jossa on syntynyt uutta kulttuurialan toimintaa. Syksyllä siellä käynnistyi myös kulttuurituottajien korkeakoulutus. 

Kaupunki kehittää aktiivisesti vapaa-ajan palvelujaan. Uuden palloiluhallin rakentamisesta on päätetty, ja pääkirjastoa odottaa mittava peruskorjaus. Luonto on lähellä. Kajaaninjoki virtaa keskustan halki, ja Oulujärven rannat sekä ympäröivät metsät tarjoavat mahdollisuuksia ulkoiluun. 

Kajaanissa on nyt hyvä tekemisen meininki. Terho Savolainen suhtautuu kotikaupunkinsa tulevaisuuteen luottavaisesti. 

”Uskon vahvasti, että Kajaanin parhaat vuodet ovat edessäpäin. Voimme saada paljon aikaan yhdessä.” 

Kajaanin kaupunginjohtaja Terho Savolainen.

Terho Savolainen 

  • Aloitti Kajaanin kaupunginjohtajana syyskuussa 2026. 
  • Syntynyt ja kasvanut Kajaanissa. Kävi kaupungissa koulunsa ja suoritti asepalveluksen. 
  • Koulutukseltaan diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä korkeakoulusta. Suorittanut lisäksi johtamisen MBA-koulutuksen ja hallitustyöskentelyn HHJ-koulutuksen. 
  • Aloitti työuransa Kajaanissa Oulun yliopiston mittalaitelaboratoriossa. Työskennellyt myös kansainvälisessä kaiutinyritys Genelecissä markkinointipäällikkönä. 
  • Toimi Iisalmen kaupungin elinkeinojohtajana vuosina 2014–2026. Vastasi muun muassa elinvoima- ja työllisyyspalveluista sekä kaupungin kehittämisestä. 
  • Perheeseen kuuluvat vaimo sekä kaksi kouluikäistä ja kaksi aikuista lasta. Vapaa-ajallaan harrastaa musiikkia ja soittaa bändissä, käy uimassa ja ulkoilee koiran kanssa. 
  • Junamatkustajana arvostaa mahdollisuutta työskennellä rauhassa sekä matkustamisen huolettomuutta. Käyttäisi junaa nykyistä enemmän, jos matka-ajat olisivat kilpailukykyisemmät. 
Kaaviokartta Itäradan yhteydestä Helsingistä lentoaseman ja Porvoon kautta Kouvolaan sekä Savon radan jatkoyhteydestä Kajaaniin ja Karjalan radan jatkoyhteydestä Joensuuhun.

Kajaani – enemmän aikaa elämälle 

  • Kainuun maakuntakeskus Kajaaninjoen ja Oulujärven maisemissa. Pietari Brahen vuonna 1651 perustama kaupunki viettää tänä vuonna 375-vuotisjuhlaansa. Asukkaita runsaat 36 000. 
  • Elinkeinoelämän vahvuuksia ovat muun muassa datakeskukset, ICT, teknologiateollisuus, kiskokaluston valmistus ja kaivannaisteollisuus. 
  • Koulutusta tarjoavat esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun ammattiopisto. 
  • Tunnettu kulttuurikaupunki. Kajaanin kaupunginteatteri, Seminaarin Taidekampus ja 50-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Kajaanin Runoviikko ovat kulttuurielämän ylpeydenaiheita. 
  • Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat Kajaanin linnanrauniot ja Gustaf Nyströmin suunnittelema jugendtyylinen rautatieasema. Luontokohteista tunnetuimpia ovat Kajaaninjoki ja Oulujärven maisemat. 

Pääkuvan kuvat: CSC, Kainuun kuvapankki, Kajaanin kaupunki