Itäradan suunnittelualueen ensimmäiset luontoselvitykset valmistuivat
- Itäradan suunnittelualueella tehdyt ensimmäiset luontoselvitykset ovat valmistuneet.
- Selvityksissä korostuvat ekologiset yhteydet, ekologinen verkosto sekä pienvedet, kuten lähteet ja norot. Lisäksi tehtiin havaintoja muutamista suojelluista ja rauhoitetuista lajeista sekä suojelluista tai muuten huomion arvoisista luontotyypeistä.
- Luontoselvitykset toimivat lähtötietona YVA-arvioinnille, joka auttaa valitsemaan jatkosuunnitteluun pienimmän haitan mukaisen ratalinjan.
Itäradan suunnittelualueen ensimmäiset luontoselvitykset ovat valmistuneet. Alueella Lentorata–Sipoo–Porvoo selvityksen teki Ramboll Finland Oy ja alueella Loviisa–Myrskylä–Lapinjärvi–Kouvola työstä vastasi Sitowise Oy. Kartoitustyö jatkuu molemmilla alueilla vielä helmikuusta elokuulle. Myöhemmin suunnittelun edetessä ja ratalinjauksen tarkentuessa tehdään uusia luontoselvityksiä ainakin luontoarvojen kannalta merkittäviksi ja kriittisiksi arvioiduilla paikoilla.
Luontoselvityksissä kartoitettiin suunnittelualueen ekologisia verkostoja, suojeltuja ja uhanalaisia luontotyyppejä sekä lajeja, joita radanrakentaminen ei saa uhata. Tietoja käytetään osana Itäradan ympäristövaikutusten arviointia eli YVA-menettelyä, jossa selvitetään hankkeen ympäristövaikutuksia jatkosuunnittelua varten.
Luontoselvitykset tehtiin suunniteltujen vaihtoehtoisten ratalinjausten alueella. Tarkastelualue ulottui vähintään 200 metriä kunkin ratalinjauksen molemmille puolille.
”Luontovaikutukset ovat lähtökohtaisesti isoissa väylähankkeissa kielteisiä, ja YVAn tarkoitus on minimoida haitta luonnolle. Tässä suunnittelun vaiheessa kerätään vertailutietoa eri ratalinjausten aiheuttamista vaikutuksista. Tarkoituksena on löytää linjaus, jonka aiheuttamat haitat ovat vaihtoehdoista vähäisimmät”, Rambollin tekemän osuuden projektipäällikkö Emilia Vainikainen kertoo.
”Ratahankkeiden erityispiirre on, että ratalinjaan ei voi suunnitella jyrkkiä tai ylimääräisiä kaarteita, vaan koko rataa pitää siirtää pitkältä matkalta, jos jokin tietty paikka pitää kiertää esimerkiksi luontoarvojen takia. Toisaalta radan häiriövaikutukset rakennettavan alueen ulkopuoliseen ympäristöön ovat vähäisemmät kuin vaikkapa moottoritien, joka aiheuttaa jatkuvaa meluhaittaa ja jonka aluetta aidataan laajasti.”
Pienvesiä, suojeltuja luontotyyppejä, havaintoja rauhoitetuista eläinlajeista
Nyt kartoitettu maastokäytävä kulkee itäiseltä Uudeltamaalta Kymenlaaksoon, ja alueen valtavan koon takia luontoselvitykset tehtiin kahdessa osassa. Kartoitetut alueet eroavat toisistaan sekä maankäytön että ympäristön ominaisuuksien ja maaston suhteen. Lentorata–Sipoo–Porvoo-välillä ratalinjaus kulkee lähempänä asutusta ja taajamia, Loviisa–Kouvola osuudella korostuvat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joissa asutus on harvempaa.
”Tässä vaiheessa tarkastelualue on todella laaja ja luontoselvityksissä keskitytään arvokkaisiin luontotyyppeihin sekä huomionarvoisiin lajeihin. Luontoselvitysten tuloksia hyödynnetään hankkeen yleissuunnittelussa ja ratasuunnittelussa, joiden perusteella lopullinen ratalinja määrittyy”, Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorva kertoo.
Nyt valmistuneiden luontoselvitysten löydökset ovat samansuuntaisia molemmilla tarkastelluilla alueilla.
”Itäradan suunnittelualueella korostuvat ekologiset yhteydet, ekologinen verkosto ja pienvedet, kuten lähteet ja norot. Myös lain suojaamat lajit ja luontotyypit tietysti nousevat esiin. Loviisan ja Kouvolan välisellä osuudella teimme havaintoja muun muassa viitasammakosta. Lisäksi löysimme kaksi luonnonsuojelulain suojelemaa luontotyyppiä. Luontoselvityksen tehtävä on raportoida tehdyt havainnot, ei esittää kokonaisarviota”, Sitowisen biologi Juha Kiiski sanoo.
Satoja tunteja maastossa – ja työ jatkuu talvi- ja kevätlajien kartoituksella
Itäradan luontoselvityksen tekeminen käynnistyi laajoilla taustatarkasteluilla, joissa perehdyttiin olemassa oleviin materiaaleihin kuten kaava-aineistoihin, aiempiin selvityksiin ja lajihavaintotietoihin, paikkatietotarkasteluihin sekä ilmakuviin. Tämän ohjelmointivaiheen perusteella päätettiin, missä laajuudessa maastokäyntejä tehdään.
”Itäradan luontoselvitysten havainnot perustuvat satoihin maastossa vietettyihin tunteihin, jotka ulottuivat huhtikuulta elokuulle. Koska eri tyyppiset selvitykset on ajoitettava oikeisiin selvitysajankohtiin vuodenaikojen mukaan, jalkaudumme suunnittelualueelle vielä kuluvan talven ja kevään aikana”, Emilia Vainikainen sanoo.
”Tiimissämme on ollut viitisen luontoasiantuntijaa kartoitusta tekemässä. Ja kun etsimme harvinaisia lajeja ja lajiryhmiä, niin välillä vain yhdellä asiantuntijoistamme on riittävästi asiantuntemusta niiden tunnistamiseen”, Juha Kiiski kertoo.
Lue myös ja katso video: Luontoselvittäjä kartoittaa Itäradan suunnittelualuetta
Tutustu luontoselvityksiin
Porvoo–Kouvola-raportti julkaistaan helmikuun aikana
