Itäradan jokainen kilometri on satojen ratkaisujen summa
Itäradan suunnittelu on mittava palapeli, jossa ratalinjausta, siltoja, tunneleita ja ympäristövaikutuksia tarkastellaan samanaikaisesti. Työtä tekee yli 300 eri alojen asiantuntijaa kahdessa suunnitteluryhmittymässä. Projektipäälliköt Annika Salokangas ja Teemu Tuhkanen vastaavat yleissuunnitelmavaiheen etenemisestä näissä ryhmittymissä.
Itärata-hankkeessa on meneillään yleissuunnitelmavaihe, jossa radan alustava linjaus tarkentuu noin 200 metriä leveäksi ratakäytäväksi. Samalla selvitetään radan tilantarve, tekniikan monien eri osa-alueiden ratkaisut, ympäristövaikutuksia sekä rakentamisen kustannuksia.
Yleissuunnitelmasta vastaa kaksi suunnitteluryhmittymää – yhteensä kolmen sadan asiantuntijan joukko eri puolilla Suomea. Ratasuunnittelijoiden rinnalla työskentelee muun muassa geotekniikan, kalliorakentamisen, siltojen, ympäristön, vesistöjen, meluntorjunnan sekä tie- ja katuliikenteen asiantuntijoita.
Porvoosta Korian ja Kouvolan suuntaan etenevän osuuden suunnittelusta vastaa Finnmap Infran ja Swecon Timantti-ryhmittymä. Tätä ryhmää johtaa Finnmap Infran projektipäällikkö Teemu Tuhkanen.

Tuhkasella on takanaan yli 20 vuoden ura Finnmapissa ja kokemusta monenlaisten infrahankkeiden suunnittelusta.
”Meidän osuutemme on maantieteellisesti pitkä, tekemistä on paljon ja aikataulu on tiukka. Mutta tykkään haasteista ja erityisesti tällaisista jättihankkeista. Tehtäväni on varmistaa, että orkesterimme soittaa samaa nuottia”, Tuhkanen sanoo.
Hänen mielestään kahden konsulttitalon asiantuntijuuden yhdistäminen on järkevää, jotta osaamista eri osa-alueilta on riittävästi.
”Meidän osuudellamme on paljon erityisesti tie- ja katujärjestelyitä, noin 40 rautatiesiltaa sekä vesistösiltoja. Porvoo–Koria-osuus on näistä kahdesta pidempi, joten ratalinjauksen vaihtoehtojakin on paljon enemmän.”
Lentoradan ja Porvoon välisen osuuden suunnittelusta vastaa Itäradan tekijät -ryhmittymä, jonka muodostavat Sitowise ja Ramboll. Ryhmää johtaa Sitowisen projektipäällikkö Annika Salokangas.
Lentorata–Porvoo-osuus pitää sisällään tunneliratkaisujen suunnittelua, sillä Itärata alittaa lähes koko Sipoon tunnelissa. Porvoon kaupungin asemaratkaisulle tarkastellaan kahta vaihtoehtoa: maanpäällistä asemaa ja tunnelissa sijaitsevaa asemaa.
”Molempia asemavaihtoehtoja suunnitellaan yleissuunnitelmavaiheessa rinnakkain samalla tarkkuustasolla, jotta niiden vaikutuksia voidaan vertailla. Mitä paremmin tunnemme kallio-olosuhteet ja tekniset ratkaisut, sitä luotettavammin pystymme arvioimaan myös kustannuksia”, Salokangas kertoo.

Suunnitelmat on sovitettava yhteen
Laajan asiantuntijajoukon työn johtaminen ja suunnitelmien yhteensovittaminen ovat projektipäälliköiden tärkeimmät tehtävät. Tekniikka-alojen omissa kokouksissa ratkaistaan yksityiskohtia, ja yhteisissä projektiryhmäkokouksissa tarkastellaan kokonaisuutta tilaajan asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Lentoradan suunnittelijoiden kanssa.
”Yhden tekniikan osa-alueen ratkaisu vaikuttaa usein toisen työhön. Ratalinjauksen siirtäminen voi vähentää haittoja asutukselle, mutta muuttaa sillan paikkaa, tunnelin pituutta tai rakentamisen kustannuksia”, Tuhkanen sanoo.
Salokankaalla on pitkä kokemus suurten ratahankkeiden suunnittelusta ja johtamisesta. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Länsiradan projektinjohtotehtävissä ja on nykyisin Sitowisen Alueet ja väylät -toimialan johtaja.
”Suunnittelussa on tärkeää tunnistaa, mitä asioita missäkin vaiheessa ratkaistaan. Kaikkea ei voida päättää kerralla, vaan suunnitelma tarkentuu vaiheittain uuden tiedon myötä. Minua kiehtoo ajatus, että löytäisimme uusia innovaatioita, joilla saamme esimerkiksi kustannus- tai päästösäästöjä”, Salokangas sanoo.
Palapeli rakentuu tuhansista osasista
Yleissuunnitelman teko on käynnistynyt kehitysvaiheella, jossa päivitetään luontoon, maisemaan ja arkeologisiin kohteisiin liittyvät rekisteritiedot. Näin suunnittelualueen nykytilanteesta saadaan mahdollisimman kattava kuva. Olemassa olevia tietoja täydennetään maastossa tehtävillä tutkimuksilla ja mittauksilla. Yleissuunnitelman kehitysvaihe jatkuu joulukuun puolenväliin 2026, ja heti sen jälkeen käynnistyy varsinainen yleissuunnitelmavaihe. Yleissuunnitelma valmistuu marraskuussa 2028.
Pohjatutkimusten avulla selvitetään rakentamisolosuhteita ja tarkennetaan kustannusarvioita. Luontoselvityksissä kartoitetaan alueen eläin- ja kasvilajistoa sekä mahdollisia erityisiä luontoarvoja. Lisäksi tehdään arkeologisia maastotutkimuksia, joissa selvitetään, löytyykö alueelta muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, joita aiemmat rekisteritiedot eivät sisällä.

Maanomistajien näkemykset ovat tärkeitä
Suunnittelijat tarvitsevat myös paikallisten asukkaiden ja maanomistajien tietämystä, sillä kaikkia vaikutuksia ei tunnisteta pelkästään kartalta. Rata voi vaikuttaa esimerkiksi peltojen käyttöön, kulkuyhteyksiin ja asuinympäristöön. Yleissuunnitelmavaihe onkin suunnittelualueen asukkaille, maanomistajille ja muille toimijoille tärkeä aika vaikuttaa tuleviin ratkaisuihin.
”Asukkailla ja maanomistajilla on sellaista paikallista tietoa, jota meillä suunnittelijoilla ei välttämättä ole. Siksi heidän näkemyksensä on tärkeää saada osaksi suunnittelua. Itse pidän paljon vuorovaikutteisesta suunnittelusta ja vahvuutemme on havainnollisten suunnitelmien tekeminen. Teemme muun muassa havainnevideoita ja kuvia, jotta saamme maanomistajille mahdollisimman hyvän kuvan”, Tuhkanen korostaa.
Yleissuunnitelmavaihe sisältääkin paljon vuorovaikutusta. Vuorovaikutustilaisuuksia järjestetään syksyllä 2027 ja syksyllä 2028, kun yleissuunnitelma tulee nähtäville. Lisäksi helmikuussa 2027 järjestetään avoin webinaari kaikille hankkeesta kiinnostuneille. Suunnittelualueen järjestöjä kuullaan kolmessa eri yhteistyöryhmän tilaisuudessa.
Salokankaan mukaan vaikutusten arviointi ihmisiin, ympäristöön, luontoon ja kaikkeen radan ympäristöön liittyvään on tärkeintä juuri yleissuunnitelmavaiheessa. Kaikkea ei yleissuunnitelmavaiheessa kuitenkaan vielä ratkaista.
”Meiltä kysytään usein, että milloin ja mihin hintaan maita lunastetaan. Yleissuunnitelman jälkeen suunnittelu siirtyy ratalain mukaiseen ratasuunnitelmavaiheeseen, jossa määritetään hankkeen toteutumisen myötä lunastettavat alueet. Lunastukset on mahdollista toteuttaa vasta hankkeen investointipäätöksen jälkeen. Ratahankkeet ovat pitkäaikaisia prosesseja”, Salokangas sanoo.