Itärata Oy:n vuoden 2026 varsinainen yhtiökokous  

Itärata Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 25.3.2026. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tilikaudelta 2025 sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilivuodelta 2025.  

Hallituksen jäseninä jatkavat valtion nimeäminä Arto Räty, Arto Pohjonen, Piia Karjalainen, Anu Ojala, Katriina Vainio ja Tarja Merikallio. Kuntien nimeäminä jatkavat Marita Toikka (Kouvola), Jukka-Pekka Ujula (Helsinki), Fredrick von Schoultz (Porvoo), Tuomo Sallinen (Lappeenranta) ja Soile Lahti (Kuopio). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Arto Räty ja varapuheenjohtajana Arto Pohjonen. 

Ajankohtaiskatsauksessa kuultiin hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn valmistumisesta sekä rakennusvaiheessa ympäristöä merkittävästi kuormittavan hankkeen kestävyystavoitteista. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen perusteltu päätelmä saadaan yhteysviranomaiselta 13.5.2026 mennessä.

Lisäksi kuultiin yleissuunnitteluvaiheen etenemisestä vuosien 2026– 2028 aikana, hankearvioinnin tuloksista ja Itä-Suomen yliopiston selvityksestä, joka tutki Itäradan vaikutuksia alueiden saavutettavuuteen ja sosioekonomiseen kehitykseen.

Hankearviointi on toteutettu Väyläviraston ohjeistuksen mukaisesti jo nyt, vaikka yleensä ensimmäinen hankearviointi laaditaan vasta suunnitteluratkaisujen tarkennuttua hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Näin suunnittelussa pystytään keskittymään radan yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuteen vaikuttaviin tekijöihin (hyöty-kustannussuhde on 0,21–0,24, Porvoon alueen linjausvaihtoehdosta riippuen), minimoimaan toteutuskustannuksia (2,6–3,2 miljardia euroa, Porvoon alueen linjausvaihtoehdosta riippuen) ja varmistamaan, että Itärata kasvattaa uuden junaliikenteen kysyntää ja tarjontaa.

Sekä hankearvioinnin että Itä-Suomen yliopiston selvityksen mukaan Itärata kasvattaa junaliikenteen kysyntää erityisesti Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla. Kaukoliikenteessä junamatkustamisen määrä kasvaisi noin 0,5 miljoonalla matkustajalla vuodessa. Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä voisi kulkea jopa 1,8 miljoonaa lähijunaliikenteen matkustajaa vuodessa.  

Suurimmat hyödyt tulisivat kuluttajille joukkoliikennematkaan käytetyn ajan säästönä, lippukustannussäästönä sekä oman ajoneuvon käytön vähenemisenä. Joukkoliikenneoperaattorit puolestaan hyötyisivät kasvavista lipputuloista, jotka ovat selvästi suuremmat kuin liikennöintikustannusten muutokset. Raideliikenteeseen siirtyminen vähentäisi myös tieliikenteen onnettomuuskustannuksia sekä teiden ja katujen ruuhkaisuutta.   

Hankearvioinnissa esitettyä hyöty-kustannussuhdetta käytetään liikennehankkeiden taloudellisten vaikutusten vertailuun. Se ei kuitenkaan ota huomioon hankkeen kaikkia vaikutuksia, kuten huoltovarmuuteen tai sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyviä vaikutuksia, tavaraliikenteen potentiaalisia hyötyjä eikä väestöennusteen perusurasta poikkeavaa kehitystä aluekehityksessä.  

Itärata päivittää hankearviointia useaan otteeseen suunnittelun edetessä.