Yksi rata, monta tarkoitusta: Suomen ei tarvitse jäädä pussinperälle

Rautatiet eivät ole ainoastaan väyliä työn ja vapaa-ajan matkustamiselle, niiden on toimittava myös poikkeustilanteissa. Siksi ratahankkeita, kuten Itärataa, kannattaa tarkastella monesta eri näkökulmasta. Radat rakennetaan palvelemaan vähintään vuosisadan ja soveltumaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin, kirjoittaa toimitusjohtajamme Petteri Portaankorva.

Suomen on ollut historiallisista syistä välttämätöntä panostaa varautumiseen. Meillä ei ole varaa jäädä pussinperäksi, kun maailmantilanne muuttuu ja kuljetusreitit käyvät epävarmoiksi. Mikäli Itämereltä yhteydet maailmalle eivät ole käytettävissä, Suomen yhteydet täytyy turvata muita reittejä pitkin. 

Pelkkiin poikkeusolojen reitteihin ei ole varaa

Yhteydet muiden maiden rataverkkoon ovat tässä avainasemassa: junalautta Tallinnaan voi yhdistää meidät rakenteilla olevaan Rail Balticaan ja sitä kautta Eurooppaan. Pitkällä tulevaisuudessa myös Helsinki–Tallinna-tunneli on mahdollinen. Näiden yhteyksien avulla Suomi ei jää eristyksiin, vaan pysyy kiinteänä osana eurooppalaista liikenneverkkoa myös kriisien ja poikkeustilanteiden aikana.

Yli 95 % Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse. Ainoastaan merikuljetusten varaan ei kannata laskea. Viime vuosina olemme nähneet, miten nopeasti globaali tilanne voi muuttua. Kiinteä yhteys Eurooppaan luo vaihtoehtoisen reitin niin ruoan kuin vaikkapa teollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksille. 

Suomella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta luoda ratayhteyksiä pelkkiä poikkeusoloja silmällä pitäen. Meillä on varaa ylläpitää vain sellaisia ratoja, joille on tarvetta jokapäiväisessä arjessa. Sama infrastruktuuri voi palvella yhtä lailla poikkeusoloissa kuin arjessa ihmisten liikkumista ja kaupallisia toimijoita. Kun suunnittelu tehdään viisaasti, yksi rata palvelee montaa tarkoitusta – se vie ihmisiä töihin, tuo matkailijoita sekä kuljettaa raaka-aineita teollisuudelle ja tuotteita vientiin. Toimivat raideyhteydet tekevät Suomesta houkuttelevamman ja parantavat yritysten kilpailukykyä.

Arki taikka poikkeustila, samat yhteydet toimivat

Ratojen kaksoiskäyttö, eli ratojen käyttö sekä siviilikäyttöön että puolustuksellisiin tarkoituksiin on syytä ottaa huomioon jo suunnittelussa. Se tarkoittaa, että rautatieinfrastruktuuri on suunniteltu kestämään ja palvelemaan erilaisia puolustuksellisia tarpeita, kuten raskaan kaluston tai suurten joukkojen siirtämistä lyhyessä ajassa, edellä jo mainittujen tarpeiden lisäksi. Tämä on osa laajempaa eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria, johon Suomen kannattaa kuulua. Kaikki tämä edellyttää eri toimijoiden tarpeiden tunnistamista ja tarkkaa, pitkäjänteistä suunnittelua. 

Itäradan suunnittelu on edennyt aikataulussa ja valmistumassa on tärkeä virstanpylväs – ympäristövaikutusten arviointi. Samaan aikaan on jo valmisteltu Itäradan yleissuunnitteluvaihetta, jonka aikana määritellään radan tarkempi sijainti, tilantarve sekä vaikutukset maankäyttöön. Yleissuunnitelma toimii pohjana tarkemmalle tekniselle ratasuunnittelulle ja sen aikana vuoropuhelu alueen maanomistajien ja sidosryhmien kanssa lisääntyy, kun ratalinjauksella aloitetaan tarkemmat tutkimukset maastossa. 

Huolellisella suunnittelulla pyrimme löytämään Itäradalle toteuttamiskelpoisen, mahdollisimman vähän haittaa ympäristöarvoille, asutukselle ja ihmisten hyvinvoinnille aiheuttavan ratkaisun, joka palvelee laajasti yhteiskunnan vaihtelevia tarpeita vähintään seuraavat sata vuotta.

Petteri Portaankorva
Itärata Oy:n toimitusjohtaja