”Pian valitaan, mikä ratalinjauksista etenee jatkosuunnitteluun”
Itäradan ympäristövaikutuksia (YVA) on arvioitu perusteellisesti kahden vuoden ajan, ja pian laaja kokonaisuus valmistuu. ”YVAn ja sitä seuraavan yleissuunnittelun aikana tehdään tulevaisuuden kannalta suurimmat ratkaisut. Siksi vuorovaikutus on työmme ytimessä”, sanoo Itäradan YVA-menettelystä vastaava Rambollin projektipäällikkö Markku Salo.
Itäradan ympäristövaikutusten arviointimenettely valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä. Mitä seikkoja pidät olennaisina arviointiprosessin onnistumisen ja luotettavan lopputuloksen kannalta, projektipäällikkö Markku Salo?
”YVAn ja sitä seuraavan yleissuunnittelun aikana tehdään hankkeen kannalta suurimmat ratkaisut: päätetään linjauksista ja ympäristöön sekä kustannuksiin vaikuttavista ratkaisuista. Ratalinjalla yhden muutoksen vaikutukset voivat ulottua kilometrien päähän. Mitä pidemmälle suunnittelussa edetään, sitä vähemmän muutoksille on enää liikkumavaraa.
Siksi tärkeintä on, että kaikki YVA-vaiheen linjausvaihtoehdot arvioidaan samalla tarkkuudella, jotta ne ovat aidosti vertailukelpoisia. Tavoitteena on saada esiin sekä hyödyt että haitat, joiden pohjalta tehdään perusteltuja johtopäätöksiä.
Yhtä tärkeää on vuorovaikutus – se, että ihmiset tulevat kuulluiksi. YVAssa arvioitavat suunnitelmat tulkitaan helposti lopullisiksi, joten on tärkeää korostaa niiden tarkentuvan suunnittelun edetessä ja lähtötietojen täydentyessä.”
Mistä YVAssa on kysymys?
”Laki edellyttää, että kaikissa kaukoliikenteen ratahankkeissa tehdään ympäristövaikutusten arviointi. Rata suunnitellaan ihmisiä varten, ja siksi on tärkeää selvittää, mitä vaikutuksia sillä olisi ihmisten liikkumiseen ja alueiden käyttöön. Lisäksi selvitämme vaikutuksia luontoon. YVAssa arvioidaan myös kustannuksia ja sitä, miten Itärata sijoittuu valtakunnalliseen liikennejärjestelmään.
Kaiken kerätyn tiedon pohjalta vertaillaan tarkasteluun valittuja ratalinjauksia, ja niistä yksi valitaan jatkosuunnitteluun. Mukana on aina myös niin sanottu nollavaihtoehto eli se, että rataa ei rakenneta lainkaan.”

Itäradan YVA-arviointi alkoi vuoden 2024 alussa. Mitä arviointivaiheessa on tehty?
”Olemme tarkentaneet vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja asemien paikkoja, selvittäneet ympäristövaikutuksia ja kustannuksia sekä tarkastelleet liikennöintivaihtoehtoja ja matka-aikoja. Lisäksi YVAa varten on tehty lukuisia selvityksiä.
Kahdessa vuodessa myös suunnittelun lähtöoletuksissa voi tapahtua muutoksia. Lisäsimme joustavasti YVA-tarkasteluun uuden, eteläisemmän linjauksen, kun Lentorata muutti omia suunnitelmiaan keväällä 2025.”
Itärata suunnitellaan pääkaupunkiseudulta Kouvolaan. Miten olette huomioineet suunnittelualueen ihmiset ja muut osapuolet, ja mikä merkitys heidän mielipiteillään on?
”Vuorovaikutus on YVA-menettelyn ytimessä. Itärata on järjestänyt yleisötilaisuuksia ja mielipiteitä on selvitetty myös kyselyin. Osallistuminen on ollut erittäin aktiivista – ihmisiä mietityttävät muun muassa rakentamisen aikaiset haitat ja radan melu. Paikallisilta tuleva tieto on todella arvokasta.
Itärata on myös perustanut yhteistyöryhmän, johon on kutsuttu suunnittelualueen järjestöjä ja yrityksiä. Kuntien kanssa olemme pitäneet palavereja säännöllisesti. Näin saamme tietoa esimerkiksi muista alueella vireillä olevista hankkeista, kuten aurinkovoimasta, ja pystymme ottamaan ne huomioon omassa työssämme.”
Mitä tapahtuu, kun ympäristövaikutusten arviointi valmistuu?
”YVA-selostus valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä. Osana selostusta Itärata esittää, mikä tarkastelluista ratalinjauksista valitaan jatkosuunnitteluun. Yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan ELY-keskus asettaa selostuksen nähtäville tammikuussa 2026. Se on nähtävillä 60 päivää, ja ihmisillä on mahdollisuus esittää siitä mielipiteensä. ELY-keskus laatii viranomaistahoilta saamiensa lausuntojen ja ihmisten mielipiteiden pohjalta niin sanotun perustellun päätelmän. Siinä nostetaan esiin asiat, joihin jatkosuunnittelussa pitää kiinnittää erityistä huomiota.
Jatkosuunnittelu eli yleissuunnitteluvaihe alkaa vuoden 2026 puolella, kun Traficom kuuluttaa sen alkaneeksi. Myös maaperätutkimukset käynnistetään tässä vaiheessa. Yleissuunnittelu kestää noin kaksi vuotta. Vuoropuhelu alueen asukkaiden, kuntien ja yhteistyöryhmien kanssa jatkuu koko suunnittelutyön ajan.”
Markku Salo

Toimii Ramboll Finlandissa ratasuunnitteluhankkeiden projektipäällikkönä.
Työskennellyt koko 40-vuotisen uransa Rambollissa ja sen edeltäjässä Viatekissa. Aloitti geosuunnittelijana ja siirtyi myöhemmin ratahankkeiden projektipäälliköksi.