Itäradan linjaukset, lunastukset ja kulkuyhteydet puhuttavat maanomistajia –avoin vuorovaikutus tärkeää

Yhteistyöryhmän osallistua kartan äärellä Itäradan tilaisuudessa

Itärata muokkaa koko itäisen Suomen liikkumista ja elinvoimaa. Jotta hanke toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, sen suunnittelu vaatii laajaa ja huolellista vuoropuhelua maanomistajien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. ”On hienoa, että keskustelemme hankalistakin asioista aidosti ja rehellisesti”, Itärata Oy:n suunnittelujohtaja Minna Weurlander sanoo. 

Yksi Itärata-hankkeen keskeisistä sidosryhmistä on alueen maanomistajat. Rautatiet kulkevat monin paikoin maanviljelijöiden ja maanomistajien mailla – pelloilla ja metsissä – ja siksi niillä on vaikutuksia heidän elinkeinoonsa ja maankäyttöönsä. 

”Minusta on hienoa tehdä työtä sillä kulmalla, että keskustelemme hankalistakin asioista aidosti ja rehellisesti. Näin olemme toimineet alusta alkaen: suora ja avoin vuoropuhelu on erittäin tärkeää. Arvostamme maanomistajien näkemyksiä ja mielipiteitä, joista saamme arvokasta tietoa suunnittelutyömme tueksi”, Itärata Oy:n suunnittelujohtaja Minna Weurlander sanoo. 

Linjausvaihtoehdot tarkentuvat vuoden aikana 

Keskustelu on käynyt vilkkaana etenkin yhteistyöryhmässä, johon Itärata kutsui radan suunnittelualueen yhdistykset ja yhteisöt. Alueen laajuuden vuoksi ensimmäiset tapaamiset järjestettiin tammikuun 2025 lopussa alueellisissa ryhmissä Sipoossa, Porvoossa ja Lapinjärvellä. Kokoontumisiin osallistui edustajia yli 70 sidosryhmästä. Riistanhoitoyhdistyksille ja metsästysseuroille järjestetään oma, metsästysaiheinen työpaja. 

Eniten kysymyksiä maanomistajissa ovat herättäneet Itäradan linjausvaihtoehtojen tarkentumisen aikataulu, lunastettavien alueiden korvaukset, uusien kulkuyhteyksien järjestäminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet suunnitteluun. 

”Meillä on parhaillaan käynnissä ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-prosessi, ja linjausvaihtoehdot tarkentuvat tämän vuoden aikana YVA-selostuksen valmistuttua. Tämänhetkiset linjaukset voivat siirtyä vielä satojakin metrejä. Ratalinja on niin jäykkä, että jos sitä joudutaan jossain kohtaa siirtämään, se vaikuttaa kilometrien päähän. Linjauksiin kannattaa suhtautua tässä vaiheessa niin, että ne ovat vasta alustavia hahmotelmia ja muutoksia voi tulla.” 

Itäradan suunnitteluvaihe kestää noin kymmenen vuotta. Minna Weurlander sanoo ymmärtävänsä niitäkin kommentteja, joissa päivitellään, että ”taas ne keksivät jotain uutta”.  

”Tässä hetkessä se uuden keksiminen on vielä todella paljon halvempaa kuin sitten myöhemmin. Saamme selvityksistä ja lausunnoista kaiken aikaa uutta tietoa. Pyrimme löytämään aidosti parhaan ratalinjauksen, josta saamme tavoitellut hyödyt mahdollisimman vähällä haitalla.” 

Lunastukset eivät vielä ajankohtaisia 

Maanomistajia ovat puhuttaneet luonnollisesti myös lunastusasiat. Minna Weurlander kertoo, että Itärataa varten tarvittavien maa-alueiden ja kiinteistöjen lunastaminen tulee ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun ratasuunnitelma on valmistunut. 

”Se on vielä kovin kaukana. Tässä vaiheessa emme siis pysty sanomaan mitään varmaa, jos joku kysyy, lunastetaanko hänen maitaan ja mitä siitä maksetaan. Sen voimme kertoa, että lunastus tapahtuu sitten aikanaan lunastuslain mukaisesti käyvällä hinnalla, joka vastaa käytännössä markkinahintaa.” 

Lisäksi kulkuyhteydet ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Jos rata halkaisee esimerkiksi jonkun metsäpalstan, molemmille puolille palstaa tulee olla riittävä kulkuyhteys. 

Jos rata kulkee peltolohkon läpi, silloin tilanne pyritään ratkaisemaan esimerkiksi tilusvaihdoilla, joka on kätevä tapa vaihtaa alueita omistajien kesken. Peltoja yhdistetään toisiinsa radan molemmin puolin niin, että sama viljelijä voi jatkossa viljellä vain yhdellä puolella rataa. 

Alustava hahmotelma lopullisesta ratalinjasta tehdään yleissuunnitelmavaiheessa, josta Traficom tekee hyväksymispäätöksen arviolta vuonna 2028. Lopullisen ratasuunnitelmavaiheen arvioidaan valmistuvan vuonna 2031. 

Itärata kerää kommentteja – karttapalvelu on nyt auki 

Minna Weurlander painottaa, että vuoropuhelu on erityisen tärkeää, koska Itäradan suunnittelualueen asukkaat ja yhteisöt ovat oman alueensa ja arkensa parhaita asiantuntijoita. 

Esimerkiksi kaikille kiinteistöille tulee osoittaa kulkuyhteys, ja jos se radasta johtuen katkeaa, uuden yhteyden rakentaminen täytyy korvata. Välillä uudesta yhteydestä saattaa syntyä kiertomatkaa, josta on myös mahdollista saada korvauksia, jos kiertomatka on huomattavan pitkä. 

”Tiedämme valtion ylläpitämien maanteiden ja kuntien katujen liikennemäärät, mutta se, että tietäisimme ne kaikilta yksityisteiltä, on mahdotonta. Onkin tärkeää, että ihmiset osallistuvat nyt keskusteluun ja kertovat, että ’tästä kuljemme paljon tuonne ja tämä on pääreittimme’. Kaikki tieto on meille kullanarvoista, kun suunnittelemme asukkaille järkevimpiä mahdollisia kulkuyhteyksiä.” 

Uusin vaihe kattavassa vuorovaikutuksessa on kaikille avoin karttapalvelu, joka on auki 13. maaliskuuta–15. huhtikuuta. 

”Toivomme, että helppokäyttöisen kyselyn ja karttapalautteen avulla onnistumme keräämään runsaasti lisää arvokasta tietoa suunnittelutyömme tueksi.” 

Vastaa ja vaikuta! 

Kuvituskuva

Kaikille avoin verkkokysely on auki 13.3.–15.4.2025. Voit lähettää suunniteltuihin ratalinjauksiin liittyviä kommentteja sekä jakaa näkemyksesi hankkeen vaikutuksista.

Yhdistykset, jotka ovat tähän mennessä ilmoittautuneet mukaan Itäradan yhteistyöryhmään 

Borgå lokalavdelning SLC  
Eknäs-Sikilän maaseutuseura ry  
Elinvoimainen Koria Ry  
Eteläinen metsäreviiri  
Hagalundin ja Herralan alueen kyläyhteisö  
Helsingin seudun kauppakamari / Itä-Uusimaa  
Hembygdens Vänner i Lindkoski  
Hornhattulan asukasyhdistys  
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry  
Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys ry  
Keravan Omakotiyhdistys ry  
Keravan Yrittäjät  
Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry  
Koskenkylänjoen kalatalousalue  
Kouvolan kaupunki / VisitKouvola  
Kouvolan vapaa-ajan asukastoimikunta  
Kreivilä-Mickelspiltom nuorisoseura  
Kulloo-Mickelsbölen kyläyhdistys  
Lappträsk lokalavdelning av SLC Nyland r.f.  
Lapinjärven Yrittäjät  
Liljendal lokalavdelning NSP  
Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike ry  
Loviisan riistanhoitoyhdistys  
Loviisan Yrittäjät ry  
MTK Itä-Uusimaa ry  
MTK-Kaakkois-Suomi  
MTK-Lapinjärvi  
MTK-Uusimaa  
Mörskom lokalavdelning av SLC  
Niinimäen kyläyhdistys ry  
Norra Sibbo Ungdomsförening rf.  
Pappilanmäen asukasyhdistys  
Pockar Gård  
Pohjois-Elimäen metsästysyhdistys  
Porlammin kyläyhdistys  
Porvoon elävä keskusta ry   
Porvoon omakotiyhdistys  
Porvoon Yrittäjät ry  
Porvoonseudun lintuyhdistys ry  
SILMU-kylät  
SLC Nyland  
SLL Uudenmaan piiri ry  
Sipoon Luonnonsuojeluyhdistys  
Sipoon omakotiyhdistys ry  
Talman kyläyhdistys  
Teuroisten kyläyhdistys ry  
Teuroisten Tempo ry  
Ungdomsförening Hembygdens Hopp rf  
Valonsäde Nuorisoseura  
Vanhan Porvoon kauppiasyhdistys ry