Euroopan katseet ovat Suomessa

Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorva, siistiin siniseen pukuun pukeutunut silmälasipäinen harmaahiuksinen mies beigessä studiohuoneessa nojaa puisen tuolin selkänojaan ja hymyilee hienovaraisesti kameralle

Itäradan suunnittelua on takana reilut kaksi vuotta ja edessä vielä seitsemän siihen, että siirrytään radan rakentamisvaiheeseen. Hankeyhtiömalli on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi suunnitella yhteiskunnallisesti merkittävää ja kokoluokaltaan huomattavan suurta hanketta. Omistajakaupungeilla ja -kunnilla on vahva intressi hankkeen onnistumiseen ja itäisen Suomen elinvoiman parantamiseen.

Itäradan vuosi 2024 käynnistyi pääsuuntaselvityksen valmistumisella, josta jatkettiin ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) ja alustavaan yleissuunnitelmaan. Rinnalla ovat valmistuneet tavaraliikenneselvitys, suurnopeusjunakalustoselvitys, lähijunaselvitys sekä raideleveysselvitys ja alkuvuodesta 2025 valmistuvat luontoselvitykset sekä arkeologiset selvitykset. Suunnittelumme on ollut tehokasta, ja olemme onnistuneet hankinnoissa, joiden merkitys on oleellinen ripeän etenemisen sekä kustannusten hallinnan kannalta.

Merkittävä ja kauaskantoinen etappi saavutettiin heinäkuussa, kun Itärata hyväksyttiin osaksi laajennettua eurooppalaista liikenteen ydinverkkoa (TEN-T). Se avasi meille mahdollisuuden hakea EU-rahoitusta ja katseemme onkin jo 2028 alkavassa ohjelmakaudessa, jota EU:ssa parhaillaan valmistellaan.

Meidän momentumimme EU-rahoitukseen on nyt. On valmistauduttava siihen, että EU-rahoituksen tukiprosentit ovat kohdillaan Itäradan tulevia suunnittelu- ja toteutusvaiheita ajatellen. Katseet Euroopassa ovat kestävässä liikkumisessa ja kuljettamisessa sekä raideliikenteen kilpailukyvyssä niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä, mutta myös vahvasti Suomessa, kun puhutaan Euroopan turvallisuudesta. Riittääkö meille Perämeren kaaren kiertävä junayhteys vai liitymmekö Etelä-Suomesta eurooppalaiseen rataverkkoon, jolloin yhtenäinen raideleveys avaisi huomattavia uusia mahdollisuuksia?

Suuret raideinvestoinnit vahvistavat Suomen kytkeytymistä eurooppalaiseen liikenneverkkoon. Tätä kauaskantoista suunnittelua tukemaan tarvitaan 2050-2060-luvuille ulottuva kansallinen raideliikennevisio, joka on syytä tehdä yhdessä pyöreän pöydän ääressä. Suomessa on välttämätöntä jatkaa raideliikenteen kehittämistä EU:n tavoitteiden suuntaan.

Vuosi on meillä ollut vauhdikas ja tuloksellinen. Haluan lämpimästi kiittää erittäin laajaa kumppaneidemme joukkoa hyvästä yhteistyöstä. Samaa tiivistä yhteydenpitoa jatkamme tulevana vuonnakin. Itärata tehdään yhdessä.

Toivotan teille kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta.

Petteri Portaankorva
toimitusjohtaja
Itärata Oy