Itäradan luontoselvitykset: ei esteitä hankkeen etenemiselle
- Itäradan suunnittelualueen laajat luontoselvitykset on saatu päätökseen kaikkien vaihtoehtoisten ratalinjausten osalta.
- Vantaalta Kouvolaan ulottuneissa selvityksissä korostuivat erityisesti ekologiset yhteydet, metsäverkostot sekä pienvedet, kuten norot ja lähteet.
- Selvityksissä havaitut luontoarvot huomioidaan ja niihin mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää tarkemman suunnitteluvaiheen ratkaisuilla. Luontoselvitysten tuloksia hyödynnetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä sekä suunnittelun seuraavissa vaiheissa.
Itäradan suunnittelualueella tehdyt luontoselvitykset ovat valmistuneet. Alueella Lentorata–Sipoo–Porvoo selvityksen teki Ramboll Finland Oy ja alueella Loviisa–Myrskylä–Lapinjärvi–Kouvola työstä vastasi Sitowise Oy.
Työssä kartoitettiin kaikki laajan suunnittelualueen merkittävimmät luontoarvot. Luontoselvitykset tehtiin kaikkien suunniteltujen vaihtoehtoisten ratalinjausten alueella, ja tarkastelualue ulottui vähintään 200 metriä kunkin ratalinjausvaihtoehdon molemmille puolille. Varsinaisen radan vaatima alue maastossa on suoja-alueineen noin 65–70 metriä.
Selvitysten perusteella ratkaisevia esteitä hankkeen etenemiselle ei löytynyt.
”Linjausten läheisyydessä on paljon huomioon otettavia luontoarvoja, mutta ei mitään yksittäistä kohdetta, joka estäisi Itäradan suunnitelmien etenemisen millään linjausvaihtoehdolla”, Sitowisen projektijohtaja Veli-Markku Uski kertoo.
Lue myös: Itäradan ensimmäiset luontoselvitykset valmistuivat
Pienvedet ja metsäverkostot korostuivat
Luontoselvitysten aluksi kerättiin mittava määrä taustatietoja ja arvioitiin alueita, joilla luonnon kannalta merkittäviä arvoja todennäköisimmin esiintyy. Maastotyöt käynnistyivät keväällä 2024 ja ne kohdennettiin sopiviin ajankohtiin luonnon sykliä seuraten.
”Esimerkiksi liito-oravan elinympäristöjä kartoitettiin keväällä, pienvesiä ja noroja sulan veden aikaan, kasvillisuutta kesällä ja lintujen muuttoa keväästä syksyyn”, Rambollin projektipäällikkö Emilia Vainikainen kertoo.
Selvitystyössä nousivat esiin erityisesti vesilain suojelemat pienvedet, kuten norot ja lähteet. Lisäksi ekologisten verkostojen ja metsäalueiden pirstoutumisen riski oli keskeinen arviointikysymys.
Luontodirektiivin tiukasti suojelluista lajeista viitasammakkoa ja sudenkorentoja tavattiin joillakin alueilla. Liito-oravaa ei havaittu suoraan linjauskäytävältä, mutta lajia on aiemmin tavattu etäämpänä molemmin puolin suunnittelualuetta, mikä edellyttää sen liikkumisyhteyksien turvaamista tulevaisuudessa myös radan yli. Lepakkokartoituksessa puolestaan tunnistettiin potentiaalisia elinympäristöjä, joita arvioidaan tarkemmin jatkosuunnittelussa.
Luonnon alueita jaettiin arvoluokkiin myös Suomen ympäristökeskuksen LUOPAS-oppaan luokitteluohjeen mukaisesti. Arvoluokituksella saadaan esiin myös kohteita, joilla ei ole lakisääteistä suojelustatusta, mutta jotka ovat ekologisesti merkittäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi uhanalaisten luontotyyppien merkittävät keskittymät.
”Selvitysten ja arvoluokitusten perusteella muodostuu vaihtoehtojen vertailua varten kattavampi kuva luontoarvojen kokonaisuudesta ja monimuotoisuudesta kuin pelkästään lain suojaamiin luontokohteisiin ja lajeihin keskittymällä”, Emilia Vainikainen toteaa.
Radan vaikutuksia tarkasteltiin myös estevaikutusten näkökulmasta. Aitaamattoman radan estevaikutus voi monille lajeille olla vähäisempi kuin esimerkiksi aidattu ja vilkkaasti liikennöity moottoritie. Erityisesti tunneliosuudet säilyttävät luonnonalueiden yhtenäisyyttä ja ekologisia yhteyksiä tehokkaasti.
Lue myös: Ympäristövaikutusten arviointi on tärkeä osa suunnittelun lopputulosta
Tavoitteena luonnolle vähiten haitallinen linja
Luontoselvitysten tuloksia hyödynnetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA), jossa vertaillaan eri linjausvaihtoehtojen vaikutuksia luontoon, ihmisiin, vesiin, maankäyttöön ja maisemaan.
”Saimme paljon tietoa useista kohteista, jotka ohjaavat linjauksen tarkentamista tulevissa vaiheissa. Tavoitteena on löytää vaihtoehto, joka aiheuttaa kokonaisuutena vähiten haittaa”, Veli-Markku Uski kertoo.
YVA-vaiheen jälkeen valittava linja tarkentuu ja siirtyy yleissuunnitelman vaiheeseen. Sen aikana tehdään tarvittaessa vielä täsmennettyjä luontoselvityksiä valitulla linjauskäytävällä ja suunnitellaan haittojen lieventämistoimia.
Laaja luontoselvitystyö antaa vahvan perustan valinnoille, joita tehdään Itäradan suunnittelun seuraavassa vaiheessa.
“Luontoselvitysten myötä meillä on nyt hyvä kokonaiskuva alueen luontoarvoista. Tämä tieto auttaa varmistamaan, että suunnittelu etenee ympäristön kannalta vastuullisesti”, Veli-Markku Uski sanoo.
Itäradan YVA-selostus tulee nähtäville 60 päivän ajaksi tammikuussa 2026. Tänä aikana yhteysviranomainen eli Uudenmaan ELY-keskus kerää kirjallisia lausuntoja ja mielipiteitä selostuksesta ja Itärata järjestää yleisötilaisuuksia kaikissa suunnittelualueen kunnissa. Yhteysviranomainen antaa YVA-selostuksesta perustellun päätelmän arviolta toukokuun alussa 2026.
Lue myös ja katso video: Luontoselvittäjä kartoittaa Itäradan suunnittelualuetta
