”Suomen täytyy varmistaa paikkansa eurooppalaisessa rataverkossa”
Muuttunut maailmantilanne ja kasvava kilpailu investoinneista korostavat kansainvälisten liikenneyhteyksien merkitystä. Suomelle ajankohtaisia kysymyksiä ovatkin nyt raideliikenteen kehittäminen ja eurooppalaiseen raideleveyteen liittyminen. ”Hyvä saavutettavuus vahvistaisi yritystemme kilpailukykyä”, sanoo EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Palvelualojen työnantajat Paltan ja Rakennusteollisuus ry:n helmikuussa 2025 julkaisema raportti tarkasteli Suomen uusia liikenneyhteyksiä maailmalle. Miksi yhteyksiä on tärkeää kehittää juuri nyt, EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo?
”Yrityskentän vahva viesti on, että kansainväliset yhteydet ovat meille elinehto. Ne vaikuttavat investointeihin, liiketoiminnan edellytyksiin ja Suomen houkuttelevuuteen. Tilanne tärkeimmällä kauppareitillämme Itämerellä on kuitenkin jännittynyt. Suomen meriyhteyksien haavoittuvuudet nousivat esiin jo parin vuoden takaisessa riskiselvityksessämme. Muuttunut maailmantilanne on nyt konkretisoinut tarpeen vaihtoehtoisille reiteille.
Tarkastelimme raportissamme kansainvälisten liikenneyhteyksien kokonaisuutta laajasti – sekä nykyisiä tarpeita että pitkän aikavälin ratkaisuja. Paremmat yhteydet Ruotsiin ja Baltiaan helpottaisivat etenkin Keski-Euroopan markkinoilla toimimista. Hyvä saavutettavuus vahvistaisi kilpailukykyämme ja hyödyttäisi erityisesti vientiteollisuutta ja matkailua. Myös kuljetusten toimintavarmuus ja häiriöttömyys ovat tärkeitä kaikille toimialoille.”
Miten näet Suomen nykyisen aseman Euroopan liikenne- ja logistiikkaverkossa?
”Olemme osa eurooppalaisia liikenneverkkoja, mutta meri erottaa meidät muista. Suomi on ollut aina logistisesti pussinperällä. Lisäksi olemme sotaa käyvän maan rajanaapuri.
Kansainvälisessä logistiikassa epävarmuudesta on tullut pysyvä tila. Esimerkiksi meriliikenteelle tärkeiden kanavien sulkeutuminen ja satamien ruuhkautumiset pandemian aikaan osoittivat, miten nopeasti tilanteet voivat muuttua.
Noin 95 prosenttia Suomen tavaraliikenteestä kulkee meriteitse. Meriliikenne on erittäin kustannustehokasta ja säilyy jatkossakin tärkeänä. Tarvitsemme kuitenkin myös vaihtoehtoisia reittejä. Suomalaiset yritykset toivovat kiinteitä yhteyksiä koko läntiseen Eurooppaan, erityisesti Itämeren kautta. Näemme kolme vaihtoehtoa: silta tai tunneli Helsingin ja Tukholman välillä, silta tai tunneli Vaasan ja Uumajan välillä tai tunneli Helsingin ja Tallinnan välillä.”
Suomessa on nyt eri raideleveys kuin tärkeissä eurooppalaisissa vientimaissamme. Pitäisikö meidänkin siirtyä eurooppalaiseen raideleveyteen?
”Euroopan komissio on ehdottanut, että koko Euroopassa siirryttäisiin vähitellen samaan raideleveyteen. Se mahdollistaisi suomalaiselle elinkeinoelämälle sujuvan liikenteen maiden välillä. Tavarajunat voisivat liikkua suoraan ilman lastin siirtämistä, mikä parantaisi toimitusvarmuutta. Yhtenäinen raideleveys helpottaisi myös kaluston yhteensopivuutta, avaisi markkinoita, vahvistaisi Suomen huoltovarmuutta ja tukisi sotilaallista liikkuvuutta.
Esimerkiksi pohjoiseen suunnitellulla Rail Nordicalla on elinkeinoelämän vahva tuki. Rail Nordicaa pitkin eurooppalainen raideleveys ulottuisi Ruotsista Suomeen ja liittäisi meidät tiiviimmin länteen.”
2030-luvun alussa valmistuva Rail Baltica -ratayhteys yhdistää Tallinnan Keski-Eurooppaan eurooppalaisella raideleveydellä. Itärata Oy:n selvityksen mukaan Baltian kautta kulkeva reitti on jo nyt yksi tärkeimmistä ja nopeimmin kasvavista viennin ja tuonnin kuljetusväylistämme. Miten arvioit Rail Baltican merkitystä Suomelle?
”Rail Baltica on esimerkki EU:n pitkäjänteisestä liikenneyhteyksien kehittämisestä. Vuosikymmenten hanke alkaa nyt konkretisoitua. Rakentaminen on käynnissä ja hanke etenee. Vaikka yhteys Suomenlahden yli on vielä ratkaisematta, Rail Baltica tarjoaa tulevaisuudessa Suomelle tärkeän reitin Baltian ja Keski-Euroopan markkinoille.”
Miksi nyt on oikea hetki tehdä päätöksiä tulevaisuuden liikenneyhteyksistä, jotka kytkevät meidät Eurooppaan?
”Suomen täytyy varmistaa paikkansa eurooppalaisessa rataverkossa. Rail Baltican valmistuminen lähestyy ja EU:ssa valmistellaan seuraavaa budjettikautta. Suuria liikennehankkeita tuetaan voimakkaasti: esimerkiksi Rail Baltican EU-rahoituksen osuus on yli 80 prosenttia. Suomella on mahdollisuus olla osa tätä kehitystä, kunhan tuomme tavoitteemme ja hankkeemme selkeästi esiin.
Vaihtoehtoja pitäisi tarkastella rinnakkain ja vertailukelpoisesti sen sijaan, että infrahankkeita arvioidaan yksi kerrallaan. Pohjoisen yhteyden lisäksi on arvioitava esimerkiksi kiinteitä yhteyksiä Tallinnaan ja Ruotsiin.Meidän pitää miettiä, miten kytkeydymme niihin eurooppalaisiin liikenneyhteyksiin, joita on jo rakennettu ja rakennetaan — kuten Ruotsin, Tanskan ja Saksan välisiin silta- ja tunneliyhteyksiin.
Suuret infrahankkeet ovat vuosikymmenten projekteja ja vaativat päätöksiä yli hallituskausien. On katsottava isoa kuvaa ja tehtävä ratkaisuja, jotka palvelevat niin Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta kuin elinkeinoelämän tarpeitakin.”
Tutustu Suomen uudet liikenneyhteydet maailmalle -raporttiin
Tiina Haapasalo
Vastaa Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n johtavana asiantuntijana liikenteen, logistiikan ja infran asioista. Tällä hetkellä ajankohtaista on Suomen hyvä kansainvälinen saavutettavuus logistisesti.
Työskennellyt EK:ssa vuodesta 2006 lähtien ja sitä ennen liikenne- ja viestintäministeriössä sekä Väylävirastoa ja Traficomia edeltäneissä virastoissa.
Kotoisin Kuopiosta.
Selvitys: Suomen rataverkon liittämistä Rail Balticaan puoltaa moni tekijä
2030-luvun alussa Suomenlahden etelärannalle valmistuu Rail Baltica -ratayhteys, joka kytkee Tallinnan Varsovaan eurooppalaisella raideleveydellä. Itärata Oy:n teettämä Rail Baltica Itäradan tavaraliikenteessä -selvitys osoittaa, että Suomen liittymistä eurooppalaiseen rataverkkoon ja raideleveyteen Baltian maiden kautta puoltaa moni merkittävä tekijä. Keskeisin niistä on, että Baltian maiden kautta kulkeva reitti on jo nyt yksi tärkeimpiä ja nopeimmin kasvavia viennin ja tuonnin väyliä. Vuonna 2023 reitillä kuljetetun tavaran määrä oli yhteensä 11,4 miljoonaa tonnia.
Rail Balticaan liitetty Itärata toisi 1 435 millimetrin raideleveyden Kouvolaan saakka ja yhdistäisi Kouvolassa sijaitsevan rautatie- ja maantieterminaalin eurooppalaiseen rataverkkoon. Kouvolan RR-terminaalissa rahtikontit saataisiin tehokkaasti siirrettyä eurooppalaisten junien kyytiin suomalaisista tavarajunista ja rekoista. Itärataa ja Rail Balticaa pitkin matka-ajat Eurooppaan suuntautuvilla reiteillä olisivat selvästi lyhyempiä kuin merikuljetuksiin perustuvissa liikenneyhteyksissä.
