Suunnittelu näyttää Itäradan tulevaisuuden

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – niinhän sitä sanotaan ja näin se usein toimii myös käytännössä. Itärata-hankkeen kohdalla se on elinehto: jotta tiedetään, mitä joskus voidaan rakentaa, pitää suunnitella.

– Mitään ei kannata rakentaa ilman suunnittelua – ei edes puutarhavajaa. Mitä isompi hanke on kyseessä, sitä tärkeämpää suunnittelu on. Päätöksiä ei voi tehdä eikä kuokkaa lyödä maahan ennen kuin on suunniteltu, Itärata Oy:n suunnittelujohtaja Minna Weurlander korostaa.

Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööriksi 1996 valmistunut Weurlander tietää, mistä puhuu. Tietoa ja taitoa riittää liikenneinfran suunnittelusta, sillä hän on työskennellyt aiemmin mm. Sweco Infra & Rail Oy:n, VR Trackin, Uudenmaan ELY-keskuksen, Tiehallinnon ja YTV:n palveluksessa.

Esiselvitysvaiheessa kartoitetaan sekin, mitä pitää selvittää.

Junarata ei ilmesty kenenkään takapihalle yhdessä yössä. Rautatiet suunnitellaan vuosisadoiksi, joten on kohtuullista, että suunnittelukin vie aikansa. Kokonaisuus on monen asian summa tai kuin tuhansien palojen palapeli. Itäradan kohdalla puhutaan noin yhdeksästä suunnitteluvuodesta.

– Keväällä 2023 olemme alkumatkalla eli esiselvitysvaiheessa, jossa kartoitetaan sitäkin, mitä pitää selvittää. Suunnittelun tehtävänä on osoittaa lukuisin selvityksin ja suunnitelmin radan rakentamisen tarpeellisuus ja merkityksellisyys. Tässä vaiheessa ei vielä kannata edes keskustella siitä, kannattaako hanke toteuttaa vai ei. Sekin selviää suunnittelun kautta, Weurlander kertoo.

Esisuunnitteluvaiheesta siirrytään aikanaan varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen, yleissuunnitelmaan ja lopulta ratasuunnitelmaan. Suunnitelmien täsmentyessä ratalinjaus viedään tarvittavilta osin maakunta-, yleis- ja asemakaavoihin. Askel askeleelta mennään yhä tarkempiin yksityiskohtiin Väyläviraston ohjeiden sekä Traficomin ja ratalain mukaan.

Suunnittelussa tutkitaan niin mutkat kuin matka-ajat.

Yhdeksän vuotta voi kuulostaa pitkältä ajalta, mutta selvitettävää ja suunniteltavaa riittää. Isossa kuvassa suunnittelu huomioi ihmisten asumisen, liikkumisen ja elinkeinoelämän tarpeita, ilmastonäkökulmia, turvallisuutta sekä huoltovarmuutta. Ratkaistavana on myös kytkökset Baltiaan rakentuviin rautateihin ja Manner-Eurooppaan.

– Lukuisissa selvityksissä tarkennetaan radan linjausta, mutkia, mäkiä ja matka-aikoja, tunnelitarpeita ja asemapaikkoja, selvitetään luonto-, maisema- ja vesistövaikutuksia sekä kustannuksia ja tarkastellaan liikennöintivaihtoehtoja. Yhdellä lauseella kerrottuna, kaikki vaikutukset pyritään selvittämään, Weurlander listaa.

– Suunnitteluvaihe sisältää myös lakisääteisen ympäristövaikutusten arvioinnin, jossa tarkastellaan muun muassa luontoon ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Tämäkin vie aikansa, sillä skaala on laaja melu- ja tärinävaikutuksista esimerkiksi liito-oravien liikkumiseen ja ekologisiin yhteyksiin.

Kun matkustaa junalla, tietää aina, missä mennään.

Uusien raideyhteyksien suunnittelu on pitkäjänteistä työtä, jolla ratkaistaan, missä ihmiset ja tavarat kulkevat jopa sadan vuoden kuluttua.

– Tässä vaiheessa katsomme pitkälle eteenpäin ja joudumme vielä etsimään vastauksia moniin kysymyksiin, kuten tarvitaanko sekaliikennerata, joka kuljettaisi aikanaan sekä ihmisiä että tavaroita tai Porvooseen enemmän kuin yksi asema, Weurlander sanoo.

Itärata Oy:n tehtävänä on suunnitella junayhteys rakentamisvalmiuteen asti. Toteutuessaan Itärata kulkee Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan, yhdistää Porvoon kaupungin pääkaupunkiseutuun ja tuo nykyistä suoremman sekä nopeamman yhteyden Joensuuhun ja Kuopion kautta Kajaaniin saakka.

– Suunnittelulla on kirkkaat johtotähtensä: Itärata yhdistää puoli Suomea, turvaa huoltovarmuuden, lisää itäisen Suomen elinvoimaa ja tarjoaa kestävän tavan liikkua. Kun matkustaa junalla, tietää aina, missä mennään – kiskoilla, Weurlander summaa hymyillen.

Hyvä suunnittelu mahdollistaa fiksun toteutuksen.

Mikäli Itärata rakennetaan Väyläviraston tekemän selvityksen mukaisesti kaksiraiteisena ja nopealle junakalustolle sopivana, uuden rataosan (Helsinki-Vantaan lentoasema–Porvoo–Kouvola) kustannukset ovat arviolta 1,7 miljardia euroa. Suunnittelun osuus tästä on noin neljä prosenttia.

Huolellisen suunnittelun tavoitteena on varmistaa Itäradan pääsy osaksi Euroopan komission ehdottamaa laajennettua liikenteen TEN-T -ydinverkkoa, mikä mahdollistaisi merkittävän EU:n CEF-rahoituksen (Connecting Europe Facility) hakemisen. Rahoitus voi kattaa 50 % suunnittelukuluista ja 30 % toteutuksesta.

– Itäradan suunnittelu on lyöty lukkoon, joten siltä osin se kulkee kuin juna. Jo suunnitteluvaihe työllistää satoja suomalaisia. Tahtotilamme onkin, että voimme edistää hankkeen kautta ratasuunnittelua ja työssä oppimista sekä edistää alan osaamista Suomessa, Weurlander sanoo.

Hyvä suunnittelu mahdollistaa fiksun toteutuksen. Parhaassa tapauksessa tuleva rata luo enemmän kysyntää ja myönteisiä vaikutuksia kuin suunnitteluvaiheessa osataan edes ennustaa. Tässä vaiheessa suunnittelujohtajalla on kuitenkin yksi toive. – Nyt tarvitaan suunnittelurauha.

10 hyvää syytä suunnittelusta toteutukseen

1. Tavoitteena on kolmen tunnin matkustusaika Helsingistä Joensuuhun ja Kuopioon.
2. Itäradan vaikutusalueella asuu kaksi miljoonaa suomalaista seitsemässä maakunnassa.
3. Itärata turvaa itäisen Suomen elinvoimaa ja vetovoimaa sekä sujuvia yhteyksiä niin Suomessa kuin maailmalle.
4. Kehittyminen on kiinni yhteyksistä. Saavutettavuuden parantuminen on elinehto itäiselle Suomelle yritysten sijoittumisen, päivittäisen matkustamisen ja yritysinvestointien kannalta.
5. Nopea ratayhteys lisää asumisen ja työpaikan sijainnin valinnan joustavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta.
6. Raideyhteyksien parantaminen on keskeinen edellytys itäisen Suomen yliopistoille ja muille oppilaitoksille sekä tutkimuslaitoksille.
7. Itäisellä Suomella on merkittävää ja osin vielä käyttämätöntä potentiaalia matkailussa. Nopeat ratayhteydet lisäävät alueen matkailuvirtoja.
8. Itärata on ajankohtaisempi kuin koskaan ja strategisesti tärkeä turvallisuuskysymys koko Euroopalle. Suurin osa varuskunnista sijaitsee itäisessä Suomessa.
9. Rata vahvistaa EU:n huoltovarmuutta sekä NATOn toimintaedellytyksiä pohjoisessa. Logistisesti toimiva ja elinvoimainen Itä-Suomi turvaa Euroopan pisintä NATO-rajaa.
10. Itärata rakentaa eurooppalaista liikenneverkkoa kestävälle, ilmastotavoitteita edistävälle pohjalle. Juna on helpoin ja luotettavin kotimaan sisäisen liikenteen väline.

Lue lisää: https://www.itarata.fi/mika-itarata/