Pro gradu -tutkielma: Raideliikenne vahvistaa elinvoimaa
Itärata parantaa sekä alueen että kaupunkien välistä saavutettavuutta, kehittää yritysten toimintaedellytyksiä sekä työssäkäynti- ja tavaraliikennettä ja vahvistaa väestörakennetta sekä huoltovarmuutta. Tätä odottavat Itäradan omistajakunnat pro gradu -tutkielman mukaan.
”Tarkastelin lopputyössäni Itärata-hankkeen vaikutuksia eli odotettuja hyötyjä aluekehityksen edistämiselle sekä niitä elementtejä, joita aluekehityksen toteutuminen vaatii”, Eva-Maria Vanhanen kertoo tutkielmastaan, jonka hän teki osana Tampereen yliopiston ympäristöpolitikan ja aluetieteen opintoja.
Tutkimusta varten Vanhanen haastatteli Porvoon, Kouvolan, Mikkelin, Kuopion, Kajaanin, Lappeenrannan ja Joensuun kaupunkien asiantuntijoita ja selvitti heidän näkemyksiään, kokemuksiaan ja odotuksiaan Itärata-hankkeesta.
”Eroavia odotuksia tuli esiin pohjoisen ja etelän kaupunkien välillä. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä tärkeämpänä ratojen parantamista ja yhteyksiä kehittämistä pidetään. Karjalan radalla geopoliittinen tilanne on muuta maata haastavampi. Eroja löytyi myös yliopistokaupunkien ja muiden kaupunkien välillä”, Vanhanen sanoo.
Idässä ei surkutella, vaan keskitytään vahvuuksiin
Itäradan vaikutusalueen kaupungeissa hankkeeseen suhtaudutaan Eva-Marian mukaan myönteisen realistisesti. ”Ei surkutella Itä-Suomen tilannetta tai heikkouksia, vaan keskitytään voimavaroihin ja kehitysmahdollisuuksiin, joita myös Itärata edustaa. Itärata nähdään reiluna ja tasa-arvoistavana hankkeena Itä-Suomen saavutettavuuden kehittämisessä Länsi-Suomen tasolle.”
Elinvoiman näkökulmasta raideyhteyksien nähdään kiihdyttävän talouskasvua, alueellista kilpailukykyä, investointeja, kaupungistumista, uudisrakentamista sekä mahdollistavan yhteistyötä ja verkostoja, lähentymisen pääkaupunkiseutuun ja edistävän kestävyysvaikutuksia.
Aluekehityksen saavuttaminen puolestaan edellyttää kansallista rahoitusta, EU:n investointitukia, liikenneverkon kehittämistä Savon ja Karjalan radat mukaan lukien, maankäytön muutoksia sekä vahvaa edunvalvontaa ja yhteistä poliittista tahtotilaa.
Joensuu katsoo pitkälle tulevaisuuteen
Yksi tutkielmaan liittyvistä asiantuntijahaastatelluista on Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä. Hän näkee Itäradan edistävän alueellista kehittämistä, mutta laajemmin katsottuna koko Suomen elinvoimaa. Itärata merkitsee Joensuulle isoa mahdollisuutta lähentyä pääkaupunkiseutuun.
”Liikenneyhteydet ovat meille äärettömän tärkeitä – melkeinpä elinehto, jotta kaupunki menestyy jatkossakin. Tällä hetkellä nopein junayhteys Helsinkiin on 4,5 tuntia, joten Itäradan mahdollistama kolme tuntia on tavoitteemme. Mitä nopeammat yhteydet ovat, sitä parempi niin ihmisille, tavaraliikenteelle, yrityksille kuin oppilaitoksille.”, Penttilä sanoo.
Joensuussa saavutettavuus on korostunut muuttuneen geopoliittisen tilanteen ja Saimaan kanavan sulkeutumisen myötä. Hyvät liikenneyhteydet ovat merkittävässä roolissa myös turvallisuutta ja huoltovarmuutta ajatellen.
”Itäradan toteutuminen edellyttää yhteistä tahtotilaa eli kaikkien hankkeessa mukana olevien kaupunkien ja kuntien sitoutumista loppuun asti. Pitkäkestoinen kehittäminen tarkoittaa pitkälle tulevaisuuteen katsomista.”
Kuopiolle saavutettavuus on kärkihanke
Kuopion strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen nostaa yhdeksi kaupungin tärkeimmistä tavoitteista saavutettavuuden parantamisen niin elinkeinoelämän kuin yliopiston näkökulmasta.
”Saamme erilaisissa tutkimuksissa heikoimmat pisteet juuri saavutettavuudesta. Tällä hetkellä matka-aika Kuopiosta Helsinkiin on sama sekä autolla että junalla, mutta näinhän sen ei pitäisi olla. Nykyradan huono kunto ja Venäjän rajan sulkeutumisen myötä lisääntynyt tavaraliikenne ovat vain pidentäneet junaliikenteen matka-aikoja”, Lätti-Hyvänen kertoo.
”Ruuhkautuminen heikentää henkilöliikenteen kehittämistä, koska nykyraiteille ei mahdu lisäliikennettä. Autot ovat nyt raideliikenteen keskeisin kilpailija, mutta kestävyysnäkökulmasta tavoitteenamme on siirtää kumipyöräliikennettä tiestöltä raiteille. Koska Itärata on pitkän tähtäimen hanke, odotamme Savon radan kunnostamisen aloittamista tulevaa silmällä pitäen.”
Mitä Kuopion 125 600 väkiluvulle tapahtuukaan, kun saavutettavuus paranee? Kaupungissa nimittäin tehtiin viime vuonna väestönkasvuennätys, joka rikotaan tänä vuonna. Muuttovoittoa tulee sekä maassa- että maahanmuuton kautta. Muuttajista 2/3 tulee maailmalta – kiitos yliopiston ja kansainvälisten työpaikkojen.
Ruotsin Svealandin rata näyttää mallia
Ympäristöpolitiikkaa ja aluetiedettä Tampereen yliopistossa opiskellut Eva-Maria Vanhanen tuli työharjoitteluun Itärata Oy:hyn keväällä 2024. Tästä poiki pro gradu -tutkielma aiheesta Itäradan hyödyt Itä-Suomen aluekehitykselle: Vaikutusalueen keskeisten kaupunkien näkemyksiä. Tutkielman linkki löytyy jutun lopusta.
Osana harjoitteluaan Vanhanen etsi tietoa kansainvälisistä esimerkeistä ja suurnopeusradan vaikutuksista Ruotsissa, Englannissa, Ranskassa ja Espanjassa. Liikennejärjestelmien tiedetään vaikuttavan moniin alueellisiin tekijöihin, kuten asukkaiden asumisvalintoihin, yritysten sijaintiin ja investointien määrään.
Yksi vertailukohta on Svealandin linja eli 115 kilometriä pitkä rata Tukholman ja Eskilstunan välillä. Radan tavoitteena oli aikanaan lisätä saavutettavuutta, työssäkäyntiä sekä elinvoimaa, ja näin myös kävi.
”Matkamäärät kaupunkien välillä kasvoivat vuosien 1996-2000 välillä 125 prosenttia. Samalla julkisen liikenteen käyttömäärä lisääntyi huomattavasti ja työllisyys sekä kulutus kasvoivat. Niin ikään asukasluvut kasvoivat kaikissa raidelinjan yhdistävissä kuudessa kunnassa”, Vanhanen kertoo.
Myös Englannin High Speed -rata vakuuttaa
Samankaltainen esimerkki löytyy Kaakkois-Englannista, jossa 109 kilometriä pitkä High Speed 1 -rata yhdistää Lontoon kanaalin tunnelin kautta Manner-Eurooppaan ja osaksi laajempaa alueellista ja kansainvälistä liikennejärjestelmää. Tulokset kertovat puolestaan.
Suurnopeusjunamatkojen määrää kasvoi 96 prosentilla 2010-2016. Radan vaikutusalueelle on tullut vuosien saatossa 27 000 uutta kotitaloutta ja 65 000 työpaikkaa. Rata on korvannut jopa 60 000 lähilentoa vuodessa, mikä on pienentänyt kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia verrattuna lentomatkoihin. Menestyksen myötä on päätetty rakentaa High Speed 2, joka yhdistää Lontoon maan pohjoisosiin 2030-luvun alussa.
”Samankaltaisia kasvutarinoita löytyy Ranskasta Pariisi-Lyon-linjalta ja Espanjasta Madrid-Seville-linjalta: matkustusmäärät ovat kasvaneet, lentoliikenteen sekä bussi- ja automatkojen määrät vähentyneet, työllisyys kehittynyt, asuntojen hinnat nousseet ja kasvihuonepäästöt kutistuneet”, Vanhanen kuvailee.
Liite
