Näin maastotutkimukset näkyvät ratalinjauksella

• Itärata-hankkeessa alkaa maaliskuussa yleissuunnitelmavaihe. Sen myötä Itärata Oy saa ratalain mukaisen luvan tehdä tutkimuksia maastossa.
• Maastotutkimuksia tehdään jopa 3 500 maanomistajan mailla.
• Maastotutkimukset suunnitellaan niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa maanomistajille ja ympäristölle.

Itäradan suunnitteluun tarvitaan yleissuunnitelmavaiheessa aiempaa tarkempaa tietoa maastosta ja maaperästä. Traficom kuulutti yleissuunnitelmavaiheen alkaneeksi 9.3., jonka jälkeen Itärata-hanke saa oikeuden maastotutkimuksiin: maastoa kuvataan lentokoneista käsin, maastoon asennetaan kiintopisteitä ja maaperää kairataan. Maastomittaukset alkavat ratalinjalla huhtikuussa ja pohjatutkimukset toukokuussa.

”Tähän asti olemme pärjänneet olemassa olevilla kartta- ja muilla aineistoilla. Nyt edessämme on esimerkiksi tarkempi tunnelisuunnittelu, eli kuinka syvällä tunnelit kulkevat ja millaisia rakennelmia niiden suuaukot vaativat. Tähän tarvitsemme tarkkaa dataa maaperän rakenteesta ja kallioperän koostumuksesta”, Itärata Oy:n suunnittelujohtaja Minna Weurlander kertoo.

Maastoon asennetaan signaalimerkkejä ilmakuvausten pohjaksi 2–4 kilometrin välein. Asfalttipinnalle risti maalataan. Kuva: Hannu Uusitalo / Vastavalo.net

Maastotutkimuksista sovitaan maanomistajien kanssa

Maastotutkimukset koskettavat erityisesti maanomistajia, joiden mailla tutkimuksia tehdään tai joiden kautta tutkittaville alueille kuljetaan. Tutkimuskeinoista järein on kairaus, jolla selvitetään maakerrosten paksuutta ja haetaan kallionpintaa niiden alta. Samalla asetetaan pohjavesiputkia ja aloitetaan pohjaveden pinnan seuranta.

Maanmittauslaitoksen rekisterien mukaan Itäradan jatkosuunnitteluun valitun ratalinjan alueella on noin 3 500 maanomistajaa. Kaikkiin maanomistajiin pyritään olemaan yhteydessä kevään aikana, jotta maastotutkimusten tekemisestä voidaan sopia heidän kanssaan.

”Kyseessä on todella iso joukko ihmisiä, ja yhdellä kiinteistöllä saattaa olla useita omistajia. Lähdemme siitä, että tavoitamme jokaisen kohteen omistajista ainakin yhden. Ensisijaisesti pyrimme olemaan maanomistajiin yhteydessä kirjeitse tai sähköpostitse. Jos emme tavoita maanomistajaa millään muilla tavoin, vie kairaaja infolapun postilaatikkoon tai koputtaa ovelle ennen töiden aloittamista. Maastotöiden tekijöiltä voi aina kysyä tietoa tutkimuksesta”, maastotoimeksiannoista vastaava projektipäällikkö Marjut Witikainen Welado Oy:stä kertoo.

Kallioon kiinnitettävät pultit ja maastoon asennettavat merkkiputket toimivat ”sokkelina”, johon sidotaan myöhemmät mittaukset. Itäradan linjauksella käytettävät merkit saattavat erota ulkonäöltään kuvissa olevista.

Maastotutkimuksissa huomioidaan niin omaisuus kuin luontoarvotkin

Maastotutkimukset suunnitellaan niin, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Esimerkiksi kairaukset aloitetaan metsäalueilta, jotta ne eivät häiritse kevään maanviljelytöitä.

”Erityisen tärkeää meille on sopia maastotutkimusten aikatauluista viljelyelinkeinoa harjoittavien maanomistajien kanssa. Emme mene viljelyksille kevätkylvöjen aikana emmekä muinakaan elinkeinolle kriittisinä hetkinä”, Marjut Witikainen sanoo. 

Parhaillaan tutkitaan sitä, miten kairauskoneet pääsevät kulkemaan kullekin pisteelle. Jos maastotyöt aiheuttavat vahinkoa esimerkiksi puustolle, maanomistaja voi hakea korvausta. Tarkemmat ohjeet tästä julkaistaan myöhemmin Itäradan verkkosivuilla.

”Haluamme tehdä yhteistyötä maan- ja kiinteistönomistajien kanssa ja esimerkiksi katsoa heille sopivimmat reitit. Pyrimme siihen, että metsissä kairauskone kulkee paikalle tavalla, joka edellyttää mahdollisimman vähän puiden kaatamista”, tutkimusten suorittamista ja etenemistä valvova geotekniikan asiantuntija Seppo Hakala Profund Oy:stä kertoo.

”Koneiden teloista saattaa jäädä jälkiä maastoon, mutta aluskasvillisuus palaa nopeasti. Kairausreiät puolestaan umpeutuvat pääsääntöisesti itsestään. Jos ei, ne tukitaan.”

Omaisuuden lisäksi maastotutkimusten toteuttamisessa huomioidaan ympäristö. Tutkimusalueella sijaitsee useita arvokkaita luontokohteita ja arkeologisesti merkittäviä alueita. 

”Järjestämme kaikille maastossa toimiville luontokoulutuksen, jotta he osaavat huomioida arvokkaat kohteet. Jokaisen urakoitsijan jokainen työntekijä osallistuu koulutukseen ja saa tarkat ohjeet”, Marjut Witikainen kertoo. 

Näin maastotutkimukset näkyvät ja kuuluvat

Maaliskuu: Maanomistajien tavoittelu alkaa

• Kaikkiin suunnittelualueen noin 3 500 maanomistajaan pyritään olemaan yhteydessä joko kotiin tulevalla infokirjeellä, sähköpostitse tai puhelimitse. Jos olet maanomistaja eikä yhteydenottoa ole kuulunut toukokuun 2026 loppuun mennessä, jätä yhteystietosi Itäradan verkkosivuille tulevalla lomakkeella.

Huhtikuu: Ristisignaalit maastoon ja lentokoneet ilmaan

• Huhtikuun aikana maastoon asennetaan valkoisia ristinmuotoisia signaalimerkkejä ilmakuvausten pohjaksi 2–4 kilometrin välein. Ristin keskipisteen koordinaatti mitataan tarkasti.
• Signaalimerkkien asentamisen jälkeen alkavat ilmakuvaus ja laserkeilaus. Ne on tehtävä lumien sulettua ja ennen lehtien puhkeamista. Lentokone kuvaa matalalta, 600–700 metrin korkeudesta. Ilmakuvista koostetaan ortokuvia, jotka ovat yksittäisistä ilmakuvista tehtyjä yhdistelmiä ja vastaavat geometrialtaan karttaa. Laserkeilaus tuottaa tarkkaa kolmiulotteista tietoa maastosta. Tietojen avulla tehdään hankealueen korkeus- ja maanpintamalli.

Toukokuu: Varsinaiset maastotutkimukset käynnistyvät

• Maastossa tehdään kairauspisteiden maastoon merkitsemisiä ennen varsinaisten kairausten aloittamista. 
• Signaloinnin ja ilmakuvausten jälkeen maastoon kiinnitetään pultteja ja putkia kiintopisteiksi, joille mitataan koordinaatit. Näistä pisteistä muodostuu koko hankkeen ”sokkeli”, johon sidotaan myöhemmät mittaukset ja myös rakentaminen. Mittausperustaa rakennetaan koko vuoden 2026 ajan.
• Ensimmäiset kairaukset alkavat. Kairauskoneet tuodaan maastoon kuorma-autoilla tai laveteilla, pienemmät koneet pakettiautoilla. Tela-alustaiset koneet ajetaan tutkijoiden ennalta määrittelemille pisteille. Reikiä tehdään 40–60 metrin välein. Kairan kärki kerää dataa tutkijoille, ja kairaaja ottaa maastonäytteitä. Kairauksia tehdään arkisin noin kello 7–19. Kairauspisteellä kuuluu harvaa nakutusta ja kalliota kairatessa nopeampaa kilkatusta. Häiriö on lyhyt, yksittäisellä pisteellä se kestää korkeintaan yhden päivän.

Tekstiä muokattu 13.3.2026 klo 9.25: Sana yleissuunnitteluvaihe muokattu muotoon yleissuunnitelmavaihe.