Itäradan suunnittelualueen arkeologinen selvitys tuotti aivan uutta tietoa

• Itäradan suunnittelualueella tehty arkeologinen selvitys on valmistunut. 
• Museoviraston arkeologisten kenttäpalvelujen toteuttama inventointi tuotti kattavan kuvan Itäradan linjausvaihtoehtojen vaikutusalueella sijaitsevasta arkeologisesta kulttuuriperinnöstä.
• Inventoinnin tuloksena löydettiin 101 uutta arkeologista kohdetta ja tarkastettiin 78 ennestään tunnettua kohdetta. 
• Arkeologinen inventointi on osa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Tulokset antavat arvokasta tietoa ratasuunnittelun tueksi ja mahdollistavat arkeologisten kohteiden asianmukaisen huomioimisen jatkosuunnittelussa.

Itäradan suunnittelualueella tehty arkeologinen selvitys on valmistunut. Inventoinnin tavoitteena oli kartoittaa arkeologiset kohteet eri linjausvaihtoehtojen alueella ja varmistaa, että ne huomioidaan jatkosuunnittelussa.

Arkeologinen inventointi toteutettiin 340 kilometrin matkalla Keravalla, Sipoossa, Porvoossa, Lapinjärvellä, Myrskylässä, Loviisassa ja Kouvolassa. Tarkastelualue ulottui 200 metriä suunniteltujen vaihtoehtoisten ratalinjausten molemmin puolin. Työn toteutti Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut.

Inventoinnissa löydettiin 101 uutta arkeologista kohdetta ja tarkastettiin 78 ennestään tunnettua kohdetta. Löydöksiin kuuluvat muun muassa kivikautinen asuinpaikka tuhansien vuosien takaa, hiilimiiluja, rajamerkkejä, vesimyllyjen jäänteitä, varasto- ja säilytyskuoppia sekä kellarijäänteitä. Uusia esihistoriallisia kohteita löytyi vain muutama: Porvoon hautaröykkiön lisäksi kivikautiset asuinpaikat Porvoossa ja Loviisassa.

”Erityisesti elinkeinohistoriallisia kohteita, kuten hiilimiiluja ja tervahautoja, löytyi runsaasti. Tämä kertoo siitä, että alueella on tehty aiemmin vain vähän inventointeja ja niistä on myös paljon aikaa. Huomasimme jo laajassa esiselvityksessä tutkimuksen puutteen tietyillä alueilla, ja inventointi toi uutta tietoa erityisesti Porvoon ja Kouvolan väliltä”, Museoviraston arkeologisten kenttäpalvelujen tutkija Vesa Laulumaa sanoo.

”Uudet löydökset olivat pääosin tyypillisiä. Porvoosta löytynyt pronssikautinen hautaröykkiö oli harvinaisempi tapaus, sillä monet hautaröykkiöt tunnetaan jo 1800-luvulta lähtien. Saimme Ali-Vekkoskella sijaitsevasta hautaröykkiöstä ilmoituksen paikalliselta asukkaalta. Karlsbergin hautaröykkiö on hyvin selkeä ja halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen.”

Katso video: Arkeologit kartoittavat Itäradan suunnittelualuetta

Arkeologinen selvitys tukee ratasuunnittelua

Arkeologinen inventointi tuotti kattavan kuvan Itäradan linjausvaihtoehtojen vaikutusalueella sijaitsevasta arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Inventoinnissa saatuja tietoja hyödynnetään osana Itäradan ympäristövaikutusten arviointia eli YVA-menettelyä, jossa selvitetään ratahankkeen ympäristövaikutuksia jatkosuunnittelua varten. 

”Päätöksenteon tueksi tarvitaan mahdollisimman kattavaa tietoa. Nyt kerätty tieto auttaa vertailemaan eri linjausvaihtoehtoja ja arvioimaan, miten ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia voidaan minimoida. YVA-selostus luo tietopohjan hankkeen merkittävistä vaikutuksista ja on siksi tärkeä asiakirja tarkempaa ratalinjaa päätettäessä”, Itäradan suunnittelujohtaja Minna Weurlander kertoo.

”Muinaisjäännökset ovat usein pistemäisiä, joten joissakin tapauksissa niiden kiertäminen voi olla mahdollista. Hankkeen suunnittelun edetessä tehdään tarvittavia jatkotutkimuksia tietojen tarkentamiseksi.”

Laaja esiselvitys pohjusti maastotutkimuksia

Arkeologinen inventointi koostui esiselvityksestä, maastotutkimuksista ja loppuraportista. Kesällä 2024 tehdyssä esiselvityksessä koottiin laaja aineisto alueen ennestään tunnetuista arkeologisista kohteista, ympäristöhistoriasta, historiallisista kartoista ja ilmalaserkeilausaineistosta. Näiden pohjalta mallinnettiin selvitysalueen arkeologista potentiaalia.

Maastotutkimukset toteutettiin pääosin syys-lokakuussa 2024. Niissä etsittiin ja paikannettiin uusia arkeologisia kohteita ja tarkastettiin ennestään tunnetut kohteet. Tarkastetut alueet sisälsivät muun muassa esiselvityksessä tunnistettuja arkeologisesti potentiaalisia alueita, kuten muinaisia merenrantavaiheita ja historiallisia maankäyttöjälkiä.

”Kuljimme maastossa havainnoiden ja etsimme maan päälle näkyviä rakenteita, kuten kiviröykkiöitä, rakennusten pohjia ja hiilimiiluja. Samalla pyrimme hahmottamaan, missä pinnan alla voisi olla esihistoriallisia asuinpaikkoja ja teimme tarpeen mukaan lapiolla tai maakairalla koepistoja”, Vesa Laulumaa kertoo.

Arvokas kulttuuriperintö kertoo alueen historiasta

Suurin osa löytyneistä kohteista on pinta-alaltaan pieniä, ja ne on helpompi huomioida ratasuunnittelussa kuin laajat esihistorialliset asuinpaikat, joiden pinta-ala voi olla useita hehtaareja.

”Erityisesti pienemmissä kunnissa edelliset arkeologiset inventoinnit on tehty jopa 1960–70-luvuilla. Silloin historiallisen ajan kohteita ei tutkittu muinaisjäännöksinä lainkaan, toisin kuin nyt. Siksi tervahautoja, asuinpaikkoja ja hiilimiiluja ei ole inventoitu aiemmin. Nyt ne nähdään osana kulttuuriperintöä, ja on arvokasta, että niitä löytyi”, Porvoon museon arkeologi Riikka Mustonen sanoo.

”Arkeologiset selvitykset täydentävät kuvaa alueen historiasta. Ne auttavat ymmärtämään, missä ihmiset ovat asuneet ja miten alue on kehittynyt. On hienoa, että selvityksessä löydettiin todella vanhoja esihistoriallisia kohteita.”

Porvoon museo pitää kaikille avoimen webinaarin tuoreista Itä-Uudenmaan arkeologisista tutkimuksista 10.4.2025 klo 13–15. Ilmoittautumiset 4.4.2025 mennessä arkeologi Riikka Mustoselle riikka.mustonen@porvoonmuseo.fi. Tarkemmat tiedot: https://www.porvoonmuseo.fi/porvoon-museon-arkeologinen-webinaari-2025-kenttatoita-ita-uudellamaalla/