Itäradan yleissuunnitelma täydessä vauhdissa – paikallistieto arvossaan
Itäradan yleissuunnitelma on käynnistynyt rivakasti ja monella rintamalla. Yli 900 kiinteistönomistajaa on jo tavoitettu, maastotutkimukset etenevät ja valtava suunnittelukokonaisuus hahmottuu. ”Nyt on oikea hetki vaikuttaa suunnitelmaan ja kertoa meille esimerkiksi paikallisista erityispiirteistä. Liian paljon tietoa on parempi vaihtoehto kuin liian vähän tietoa”, suunnittelujohtaja Minna Weurlander sanoo.
Määränpää 2026: Mahdollisimman paljon tietoa yleissuunnitelman tueksi
Itäradan yleissuunnitelma käynnistyi kuluvan vuoden keväällä, ja sen on määrä valmistua loppuvuodesta 2028. Yleissuunnitelmavaiheen aikana radan sijainti tarkentuu noin 200 metriä leveäksi maastokäytäväksi, jonka sisään lopullinen ratalinjaus myöhemmin sijoittuu.
Yleissuunnitelmavaihe on tärkeä hetki vaikuttaa, korostaa Itäradan suunnittelujohtaja Minna Weurlander.
”Määrittelemme nyt radan likimääräisen paikan ja teemme ratkaisuja, jotka ohjaavat myöhempää suunnittelua. Tässä vaiheessa linjaukseen voidaan vielä tehdä muutoksia. Pitää muistaa, että rata on todella jäykkä. Jos sitä siirretään sata metriä esimerkiksi jonkin kohteen kiertämiseksi, vaikutus ulottuu kilometrien päähän. Seuraavassa vaiheessa, eli ratasuunnittelussa, liikkumavara on jo paljon pienempi.”
Väliasema 1: Ensin suunnitellaan, miten suunnitellaan
”Itärata on iso kokonaisuus, ja suuri osa radasta suunnitellaan neitseelliseen maastoon. Siksi työ on alkanut kehitysvaiheella, jolla varmistamme laadukkaan suunnitelman. Määrittelemme yhdessä suunnittelukumppaneidemme kanssa suunnitelmakokonaisuuden laajuuden, aikataulun ja yhteiset toimintatavat. Käymme myös läpi, mitä lähtötietoa meillä jo on ja mitä pitää vielä hankkia. Teemme siis nyt tavallaan suunnittelun suunnittelua.
Tavoitteemme on, että meillä on vuoden loppuun mennessä selkeä näkemys yleissuunnitelman laatimisesta. Toivon myös, että jos linjaukseen ollaan tekemässä vähäistä suurempia muutoksia, olemme pystyneet keskustelemaan niistä asukkaiden kanssa yhteistyöryhmässä. Samaan aikaan keväällä alkaneet maastotutkimukset ja yhteydenpito maanomistajiin jatkuvat.”
Väliasema 2: Paikallinen tieto kirjoihin ja kansiin
”Jos emme tiedä jostakin paikasta tai sen merkityksestä, emme voi ottaa sitä suunnitelmassa huomioon. Siksi paikallisista erityispiirteistä on tärkeää kertoa juuri nyt, kun linjaukseen voidaan vielä vaikuttaa. Kun tieto on meillä, voimme arvioida sen merkityksen osana kokonaisuutta. Esimerkiksi yhteydenotto kiinteistöllä sijaitsevasta yksityisestä hautauspaikasta oli meille erittäin arvokas. Tällaiset asiat eivät tule tietoomme mistään yleisistä rekistereistä.
Kiinteistönomistajat tuntevat paikalliset olosuhteet parhaiten. He tietävät, mitä maastossa ja kiinteistöillä on, mikä siellä on tärkeää ja miten aluetta käytetään. Muun muassa talousvesikaivojen sijainti on meille olennaista tietoa, sillä kaikkialla suunnittelualueella ei ole kunnallista vesihuoltoa.
Meille liikaa tietoa on parempi tilanne kuin liian vähän tietoa. Kannattaa siis olla rohkeasti yhteydessä!”
Väliasema 3: Yli 900 kiinteistönomistajaa jo tavoitettu
”Tavoittelemme parhaillaan kiinteistönomistajia kysyäksemme maastotutkimuksiin tarvittavia tietoja kiinteistöistä. Tähän mennessä olemme tavoittaneet noin 900 kiinteistönomistajaa yhteensä yli 2 000 yhteystiedosta. Meidän täytyy tavoittaa nimenomaan kiinteistön omistaja, joka ei välttämättä ole sama henkilö kuin kiinteistössä asuva. Kaikkia omistajia ei ole helppo tavoittaa. Esimerkiksi kuolinpesien yhteystietojen selvittäminen voi olla hankalaa tai omistajatieto voi olla vanhentunut kiinteistökaupan jälkeen.
Jos oma kiinteistö sijaitsee suunnitellun ratalinjan tuntumassa eikä yhteydenottoa vielä ole tullut, meille kannattaa ilmoittaa omat yhteystiedot ja kiinteistötunnus. Yhteydenoton puuttuminen voi myös tarkoittaa, ettei kiinteistölle ole tässä vaiheessa suunniteltu tutkimuksia.
Valtaosa kiinteistönomistajista on toimittanut tarvittavat tiedot avoimesti, ja kokonaan kieltäytyneitä on ollut vain vähän. Keskusteluissa on noussut esiin ymmärrettäviä kysymyksiä ja huolia. Samalla olemme voineet selventää hankkeen mahdollisia vaikutuksia ja sitä, miksi tutkimuksia tehdään tietyllä tavalla.”
Väliasema 4: Maastotutkimukset jatkuvat talvella ja keväällä
”Yleissuunnitelman kuuluttaminen antoi meille tutkimusoikeuden, joten maastotutkimuksille ei tarvita erillistä lupaa maanomistajilta. Heillä on kuitenkin oikeus olla paikalla tutkimusten aikana. Lähtökohtamme on tavoittaa heidät etukäteen, jotta maastoon meneminen ei tule yllätyksenä ja käytännöistä voidaan keskustella. Koska pohjatutkimuksia, mittauksia ja kaivokartoituksia tehdään maastossa rinnakkain, sama kiinteistönomistaja voi saada yhteydenoton useammaltakin taholta.
Kiinteistönomistajilta saatu tieto auttaa vähentämään maastotyöstä aiheutuvaa haittaa. Jos metsässä on taimikko tai pellolla kasvusto, voimme huomioida sen kulkureitissä tai ajoituksessa. Kulkureitti on hyvä katsoa yhdessä maanomistajan kanssa. Jos tutkimuksista aiheutuu vahinkoa, se korvataan. Maastotutkimukset jatkuvat talvella ja vielä keväällä. Talvi on hyvää aikaa esimerkiksi pelloilla, joille ei ole kylvetty syysviljaa. Suuri osa tutkimuksista onkin tarkoitus tehdä roudan aikana.”
