”Miten aiotte liittyä Eurooppaan?”
Logistiikka, talous ja turvallisuus kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa, ja Euroopassa ollaan erittäin kiinnostuneita Suomen raidehankkeista ja -ratkaisuista. Itärata voisi avata maallemme uuden yhteyden Manner-Eurooppaan ja saada sen ansiosta merkittävää EU-rahoitusta, kirjoittaa toimitusjohtaja Petteri Portaankorva.
Kun esittelen Itärataa eurooppalaisille päättäjille ja kollegoille, saa hankkeemme nopeasti 118 kilometrin pituuttaan suuremman mittakaavan. Se avaa vilkkaan keskustelun Suomen paikasta eurooppalaisessa rataverkossa.
En hätkähdä, kun minulta kysytään: ”Miten aiotte liittyä Eurooppaan?”. Asia kiinnostaa erityisesti Baltian maissa, joissa rakennetaan täyttä vauhtia uutta Rail Balticaa eurooppalaisella raideleveydellä.
Vaikka olemme aktiivinen EU- ja Nato-maa, raiteilla olemme yhä monella tapaa saareke. Erityisesti se näkyy ulkomaan tavaraliikenteessä, josta yli 95 prosenttia kulkee meriteitse. Suomen raideleveys hankaloittaa raideliikenteen avautumista kilpailulle ja on haaste niin huoltovarmuutemme kuin eurooppalaisen saavutettavuudenkin kannalta.
Samaan aikaan Euroopassa kehitetään yhtenäistä rautatiealuetta laajentamalla 1 435 mm:n standardiraideleveyden käyttöä. Pääkaupunkien välisten raideyhteyksien kilpailukykyä halutaan parantaa sekä ihmisten liikkumista ja kuljetuksia ohjata kohti kestävämpiä kulkumuotoja. Logistiikka, talous ja turvallisuus kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa.
Ei siis ihme, että Itäradan raideleveys kiinnostaa rajojemme ulkopuolella. Kyse on siitä, miten Suomi voi tulevaisuudessa liittyä Manner-Euroopan kuljetusketjuihin ja yhteiseen rautatiealueeseen.
Kaksoiskäyttöinen rata kasvattaisi kilpailukykyä ja vahvistaisi huoltovarmuutta
Itärata kuuluu Euroopan strategiseen liikenteen ydinverkkoon (TEN-T) ja ScanMed-käytävään, joka ulottuu Välimereltä Pohjois-Eurooppaan. EU:n tavoite on, että TEN-T:n laajennetun ydinverkon hankkeet on toteutettu vuoteen 2040 mennessä.
Itärata voitaisiin liittää Rail Balticaan juna-lauttayhteydellä ja myöhemmin Suomenlahden alittavalla tunnelilla. Yhteys eurooppalaiseen rataverkkoon mahdollistaisi tavaraliikenteen siinäkin tapauksessa, että meriliikenteessä olisi häiriöitä. Otetaan esimerkiksi Tanskan salmet: jos yhteys niiden kautta katkeaisi hetkellisestikin, vientimme ja tuontimme jäisivät nopeasti eristyksiin.
Eurooppalaisen raideleveyden käyttöönotto Itäradalla olisi perusteltua siksikin, että Kouvolassa sijaitsee maamme ainoa rautatie- ja maantieterminaali, joka kuuluu Euroopan strategisen liikenteen ydinverkkoon. Kouvola RRT:iin voitaisiin toteuttaa valmiudet siirtää tavaraa eri raideleveyden junasta toiseen tai rekkojen kyydistä juniin. Itä-Suomessa on paljon teollisuutta, jonka kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä uudet kansainväliset raideyhteydet vahvistaisivat merkittävästi.
Huomionarvoista on sekin, että sama ratainfrastruktuuri palvelisi normaaliolojen logistiikkaa ja tukisi kriisiaikoihin varautumista.
Mahdollisuus merkittävään EU-rahoitukseen
Seuraavan EU-ohjelmakauden Verkkojen Eurooppa- eli CEF-asetuksella on Suomelle suuri merkitys. Jos Itärata huomioidaan kansainvälisten yhteyksien listalla, hankkeen asema EU-rahoituksessa vahvistuu. Jo suunnitteluvaiheessa EU-rahoituksen osuus voisi olla kymmeniä miljoonia euroja ja radan toteutusvaiheessa vähintäänkin satoja miljoonia, sillä tulevan ohjelmakauden asetusluonnoksessa myös investoinneille on esitetty 50 prosentin tukimahdollisuutta.
Tästä junasta ei meidän ei kannata jättäytyä pois, sillä myös liikenneyhteyksien kehittämisessä aika on rahaa. Jos päätöksiä siirretään eteenpäin, kustannukset kasvavat. Samalla hyödyt, joita paremmat raideyhteydet toisivat Suomelle ja koko Euroopalle, siirtyisivät hamaan tulevaisuuteen.
Päätös raideleveydestä on kriittinen, sillä se määrittää strategisia liikenneyhteyksiämme pitkälle seuraavalle vuosisadalle. Suomi tarvitsee raideliikenteelle kauaskantoisen strategisen näkymän, joka ulottuu yksittäisten hankkeiden yli ja kokoaa samaan keskusteluun rataverkon kehittämisen, kaluston, raideliikennemarkkinat, raideleveyden ja kansainväliset yhteydet.
EU:n tavoite raideyhteyksien kehittämisessä on erittäin selvä. Siksi Suomen päätös raideleveydestä kertoo Eurooppaan päin, millaisiin eurooppalaisiin yhteyksiin rakennamme tulevaisuuttamme.
Petteri Portaankorva
toimitusjohtaja, Itärata Oy
PS. Itäradan kaksi vuotta kestänyt YVA-menettely sai sinettinsä toukokuussa, kun Lupa- ja valvontavirasto antoi perustellun päätelmänsä ja totesi, että ympäristövaikutusten arviointiselostus on hyvätasoinen ja sen perusteella voidaan tunnistaa hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset sekä vertailla vaihtoehtoja. Hankkeen yleissuunnittelu on jo hyvässä vauhdissa ja maastotutkimukset ovat juuri käynnistyneet. Kiitämme yhteistyöstä ja toivotamme aurinkoista kesää kaikille yhteistyökumppaneillemme, suunnittelualueen asukkaille ja seuraajillemme!
