Esiselvitys: Itäradan suunnittelualueella jopa 30 metrin savikerrostumia
- Itäradan suunnittelualueella tehty esiselvitys savialueista on valmistunut. Se tuottaa tietoa käynnissä olevaan YVA-menettelyyn.
- Koko suunnittelualueella esiintyy syviä savikerrostumia – Porvoon jokilaaksossa ne ovat jopa 30 metrin paksuisia.
- Esiselvitys antaa pohjatietoa jatkosuunnittelulle ja auttaa tunnistamaan alueet, joilla tarvitaan tarkempia maastotutkimuksia.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tekemä esiselvitys Itäradan savialueista on valmistunut. Esiselvityksen mukaan Itäradan koko suunnittelualueella esiintyy savikerrostumia. Keskimääräinen saven paksuus on 5–15 metriä ja koko suunnittelualueella on myös yli 20 metrin savikerroksia. Syvimmillään Porvoon jokilaaksossa kerrostumat ovat jopa 30 metrin paksuisia.
”Maaperän piirteet vaihtelevat Itäradan suunnittelualueella, joka ulottuu Vantaalta aina Kouvolaan saakka. Uudellamaalla kallioalueet vuorottelevat savialtaiden kanssa, kun taas Kouvolan suunnalla savikot ovat laajempia”, Geologian tutkimuskeskuksen maaperägeologi Katriina Juvonen kertoo.
Geologian tutkimuskeskuksen geologit analysoivat selvityksessä aiempia maaperäkairauksia ja hyödynsivät laajasti paikkatietoaineistoja, kuten maaperäkarttoja, rinnevarjostusaineistoa, happamien sulfaattimaiden ennustekarttoja ja geofysikaalisia mittauksia. Maastotutkimuksia ei esiselvityksessä tehty.
”Maastotutkimukset, kuten maaperäkairaukset ja näytteenotto, ovat tarpeen seuraavissa vaiheissa tarkempien tietojen saamiseksi. Esimerkiksi Porvoon seudulla voi olla paljon happamia sulfaattimaita, joiden kaivaminen ilman asianmukaista käsittelyä voi aiheuttaa ympäristöriskejä, kuten lähivesistöjä happamoittavia valumia. Myös saven ominaisuudet voivat vaihdella suunnittelualueen eri kohdissa.”
Selvitykset auttavat välttämään myöhempiä yllätyksiä
Esiselvitys tuottaa tietoa käynnissä olevaan Itäradan ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA), jossa tarkastellaan eri linjausvaihtoehtojen vaikutuksia ympäristöön.
Savelle rakentaminen on haastavaa, ja maaperän ominaisuudet vaikuttavat suoraan siihen, millaisia perustamistoimenpiteitä rata edellyttää. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi saven poistaminen eli massanvaihto, paalutus savikerroksen läpi tai stabilointi, jolloin pehmeä maa kovetetaan rakennusalustaksi.
Ratahankkeen yhteydessä poistettavien maa-ainesten ja kalliolouheiden mahdollinen hyötykäyttö edellyttää tarkkaa tietoa niiden laadusta. Savea voi hyödyntää esimerkiksi viherrakentamisessa, meluvalleissa ja eristeenä pohjaveden suojaamisessa.
”Esiselvitys tuotti meille hyvää pohjatietoa ja vahvisti käsitystä savialueiden sijainnista. Se auttaa kohdistamaan jatkotutkimuksia ja suunnittelemaan maaperätutkimuksia tehokkaammin suunnittelun seuraavissa vaiheissa. Mitä aikaisemmin nämä asiat selvitetään, sitä paremmin voimme arvioida, miten savimaata ja kiviainesta voidaan hyödyntää kiertotalouden periaatteiden mukaisesti – ja samalla vähentää yllätyksiä jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa”, sanoo Itärata Oy:n suunnittelujohtaja Minna Weurlander.
