”Nostetaan Suomi kunnolla raiteille ja vahvaksi EU-maaksi”
Miltä Itärata-hanke näyttää Euroopasta käsin? Euroopan parlamentin jäsenet Merja Kyllönen ja Pekka Toveri ajattelevat isosti ja katsovat kauas, sillä Itärata on hanke, joka jatkuu pidemmälle kuin Suomen rajalle.
”Itäradan kaltaiset suurhankkeet vaativat laajanäköistä ajattelua ja tulevaisuuden näkymien huomioon ottamista. Jos Itärataa arvioidaan vain lyhyellä aikavälillä, sen vaikutuksia helposti aliarvioidaan”, Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsen Merja Kyllönen korostaa.
Pekka Toveri on samaa mieltä. ”Koska liikennehankkeet ovat pitkän aikavälin hankkeita, on katsottava strategisesti pitkällä aikavälillä eteenpäin. Jos katsotaan vain lyhyellä aikavälillä, aina löytyy selityksiä, miksi juuri nyt ei kannata lähteä tekemään.”
Europarlamentaarikkojen mukaan Itärata voi toimia herätteenä koko Suomen kestävälle kasvulle. Näkökulmia on useita, kuten itäisen Suomen aluekehitys, talous, työllisyys, liikenteen sujuvuus, kilpailukyky, kansainvälisyys, matkailu, talous, investoinnit, innovaatiot, kestävä kehitys ja tulevaisuuden usko.
Euroopasta katsottuna merkitys laajenee, sillä Itärata-hanke kuuluu Euroopan Unionin TEN-T (Trans-European Transport Network) -verkkoon. Se linkittää Suomen eurooppalaiseen liikenneverkkoon ja tuo mukanaan uusia kehitysmahdollisuuksia.
Suomi eurooppalaiselle raideleveydelle
Kyllönen ja Toveri korostavat Euroopan eri raideleveyksien – laajempi Itä-Euroopassa ja kapeampi Länsi-Euroopassa – merkityksellistä roolia muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa, mikä vaikuttaa Euroopan itäiseen alueeseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
”On helppo ajatella, että raideleveyden muuttaminen olisi järjetöntä, koska olemme eläneet vanhan mallin kanssa näin kauan. Jos haluamme saada yhteydet toimimaan myös ulospäin Suomesta esimerkiksi itäisen ja pohjoisen huoltovarmuusreitistön kehittämiseksi, nyt on tehtävä ratkaisuja seuraaville vuosikymmenille eikä jäädä tuijottamaan taustapeiliin”, Kyllönen sanoo.
”Itärata-hankkeessa on mentävä eteenpäin ehdottomasti eurooppalaisella raideleveydellä ja unohdettava historialliset jäänteet. Tämä on tärkeää paitsi liikkumisen integroitumisen helpottamiseksi myös oikeanlaisten signaalien välittämiseksi niin itään kuin Eurooppaan”, Toveri vahvistaa.
”On myös hyvä tunnistaa, ettei EU-tasolta löydy halua vanhan raideleveyden tukemiseen, sillä uusissa hankkeissa painaa eurooppalainen raideleveys. Rajat ylittävät hankkeet saavat usein suurempaa huomiota”, Kyllönen lisää.
Nyt on aika hakea ja saada rahoitusta
Europarlamentaarikot suosittelevat, että Suomi nostetaan kunnolla raiteille, mitä tekisi logistisen takamatkan saarivaltiosta paremmin saavutettavan ja huoltovarmuudeltaan vahvan EU-maan.
”Olemme usein infrahankkeissa liikkeellä perinteisesti liian myöhään ja liian pienellä volyymilla, koska emme katso riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Nyt ei kannata tehdä samaa virhettä”, Toveri sanoo.
”Nyt on oikea hetki toimia ja saada tukea. EU-rahoitusta on saatavissa, mutta se vaatii meiltä pidemmän aikavälin suunnittelua ja isomman kuvan rakentamista koko raideliikenteen kehittämisestä Suomessa seuraaville vuosikymmenille”, Kyllönen toteaa.
Rahoitusta hakiessa on tärkeää, että raidehanke on huolellisesti suunniteltu ja valmisteltu – sisältäen tekniset, taloudelliset, aluevaikutukselliset, ympäristölliset ja turvallisuuspohjaiset arvioinnit. Hankkeen tulee myös olla linjassa EU:n strategisten tavoitteiden, kuten Euroopan vihreän siirtymän sekä turvallisuus- ja liikennepolitiikan kanssa.
Itäradalla on iso rooli EU:n ja NATOn reuna-alueella
”Miksi Euroopalle on tärkeää, että juuri Suomen raidehankkeille löytyy tänä päivänä rahoitusta”, Kyllönen kysyy ja vastaa: ”1340 kilometriä yhteistä rajaa EU:n ja NATOn reuna-alueella ja sen haastavimman naapurin kanssa”.
Itäradan kehitystyöllä voidaan vaikuttaa sekä alueelliseen turvallisuuteen että huoltovarmuuteen. Radan rakentaminen auttaa vahvistamaan alueen ja Euroopalle kriittisen tärkeän rajaseudun näkökulmasta myös koko Suomen resilienssiä muuttuviin geopolitiikan olosuhteisiin.
”Erityisesti Itämeren alueen ja Pohjoismaiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa niin alueellista turvallisuutta kuin varautumista laajemmin kaikkiin kohtaamiimme turvallisuushaasteisiin, olipa kyse ilmastomuutoksesta, sotilaallisista uhista tai energiavarmuudesta ja ruokaturvasta”, Kyllönen sanoo.
”Samalla kun varaudumme uhkiin, kehitämme omaa talouttamme ja elinvoimaamme sekä integroitumistamme läntisiin talouksiin. Tavaroiden ja ihmisten pitää liikkua yhä enemmän ekologisesti kestävällä tavalla. On myös tärkeää pitää koko Suomi asuttuna. Raideliikenne liittyy tähän kaikkeen”, Toveri lisää.
Ei mitään syytä piilottaa kynttilää vakan alle
Brysselistä katsottuna Suomi voi näyttäytyä kaukaiselta Pohjolan perällä olevalta maalta.
”Siksi tarvitsemme parempaa liikenneinfraa ja eurooppalaista raideleveyttä. Mitä nopeammin sen rakentaminen aloitetaan, sen parempi. Eurooppalaiseen ratayhteyteen liittyminen voi synnyttää paljon uusia kytkentöjä. Itärata-hanke on investointi, joka jatkuu pidemmälle kuin Suomen rajalle”, Toveri toteaa.
”Itärata mahdollistaa parempaa liikkuvuutta ja valmiutta, mikä on erityisen tärkeää NATOn jäsenvaltioille. EU-rahoituksen varmistaminen vaatii strategista suunnittelua, yhteistyötä ja aktiivista viestintää niin kansallisella kuin EU-tasolla. Meillä ei ole mitään syytä piilottaa kynttilää vakan alle”, Kyllönen sanoo.
Vuonna 2030 ja sen jälkeen myös ympäristöystävällinen liikenne ja kestävä kehitys ovat entistä tärkeämpiä tavoitteita. Itärata voi tarjota vaihtoehtoja, jotka vähentävät päällekkäistä liikennettä ja päästöjä, mikä on olennaista myös Euroopan ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.
