”Tarvitsemme Suomessa rohkeutta tehdä kauaskantoisia päätöksiä, jotta pysymme kilpailukykyisinä”

Petteri Portaankorva on Itärata Oy:n toimitusjohtaja. Hänen mukaansa Itäradan kaltaisia vuosikymmenten päähän vaikuttavia hankkeita tarvitaan, jotta Suomi pysyy kilpailukykyisenä. Vaikka Itäradan huolellinen suunnittelu kestää vuosia, haaveilee Petteri jo pääsevänsä kokemaan Suomen matkakeskuksen, liikenteen solmukohdan, joka palvelee Itäradan, Kehäradan, Lentoradan, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja mahdollisen Tallinnan tunnelin matkustajia.

Mikä sinua innostaa Itäradassa eniten? 

Minua innostaa se, että suunnittelemme tulevaisuuden Suomea. Itärata vahvistaa itäisen Suomen elinvoimaa, tukee ympäristöystävällistä liikkumista sekä laajentaa asumispaikan valintaa ja työssäkäyntialueita, kun matka-ajat lyhentyvät.  

Samalla Itärata on osa laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta ja strategisesti myös turvallisuuden kannalta merkittävä liikenneväylä. Baltian maat rakentavat jo eurooppalaisen raideleveyden yhteyttä, Rail Balticaa, Keski-Eurooppaan. Se luo myös suomalaisille tuotteille ja matkustajille mahdollisuuden kulkea tulevaisuudessa manner-Eurooppaan raiteita pitkin – Itärataa pitkin eurooppalainen raideleveys voitaisiin ensi vaiheessa tuoda Kouvolaan asti, ennakoivalla suunnittelulla samanaikaisesti jopa pidemmällekin.  

Itärata on Suomen mittakaavassa megahanke – rataverkkoomme ei ole tehty tämän kokoluokan investointeja vuosikymmeniin. Katsottaessa kauempaa eurooppalaisesta näkökulmasta, Itärata on laajemman jo toteutuksessa olevan Euroopan strategisen liikenneverkon osahanke. Tarvitsemmekin Suomessa rohkeutta tehdä kauaskantoisia päätöksiä, jotta maamme pysyy kilpailukykyisenä kansainvälisillä markkinoilla logistisesti haastavasta sijainnista huolimatta.  

Mikä Itärataan liittyvä kysymys on jäänyt mieleesi? 

Minulle ihmetellään usein, miksi hanke etenee niin hitaasti. Moni yllättyy siitä, että jo pelkkään suunnitteluun menee vuosia. Tähän mennessä olemme teettäneet selvityksiä, suunnitelleet linjausvaihtoehtoja sekä arvioineet niiden ympäristövaikutuksia. Näiden pohjalta voimme hankeyhtiömallilla edetä erittäin sujuvasti radan yleissuunnitteluun ja edelleen ratasuunnitelman laatimiseen. Työmme etenee koko ajan määrätietoisesti ja siirrymme suunnitteluvaiheesta seuraavaan parin vuoden välein.  

Kyse on laajasti yhteiskuntaan vaikuttavasta hankkeesta, jossa huomioidaan lakisääteiset velvoitteet ja laajasti eri sidosryhmien näkökulmat. Se tekee etenemisestä hitaampaa, mutta varmistaa, että ratkaisut täyttävät suunnittelulle asetetut tavoitteet ja kestävät aikaa. 

Toinen mieleeni jäänyt kysymys liittyy EU-rahoitukseen. Itärata kuuluu Euroopan laajennettuun liikenteen ydinverkkoon (TEN-T). Juuri nyt EU:ssa päätetään seuraavan, vuonna 2028 alkavan ohjelmakauden rahoituksen painopisteistä ja tukitasoista. Näissä ratkaisuissa puhutaan kannaltamme miljardiluokan summista, ja tehtävät päätökset vaikuttavat myös hankkeen investointivaiheen rahoitusmahdollisuuksiin merkittävästi. Itärata-hankkeen pitääkin edetä sujuvasti, jotta olemme juuri oikeaan aikaan hakemassa rahoitusta, sillä rahoitushakujen sisältö vaihtelee eri hakukierroksilla. Onnistuaksemme EU-rahoituksen hankkimisessa meillä tulee olla Suomessa selkeä tahtotila liikennejärjestelmämme tulevaisuudesta ja etenemispolku sen saavuttamiseksi. Siksi tarvitsemme kansallisen raideliikennestrategian, joka ulottuu aina 2050–2060-luvuille asti. 

Mikä periaate johtaa työtäsi? 

Työtäni ohjaa halu tehdä asioita, joilla on yhteiskunnallista vaikutusta ja joista on hyötyä suurelle joukolle ihmisiä ja yhteiskuntamme hyvinvoinnille vielä vuosikymmenten päästä. Itärata on juuri tällainen: sen vaikutukset ulottuvat jopa sadan vuoden päähän. Käytämmehän yhä nykyiselläkin rataverkolla siltoja, jotka on rakennettu 100 vuotta sitten, ja luonnollisesti suunniteltu ennen sitä. Ajatus siitä, että nyt tehtävät ratkaisut palvelevat yhä uusia sukupolvia, tekee työstämme erityisen merkityksellistä. 

Toinen periaatteeni on avoin yhteistyö. Näin suurta hanketta ei voi tehdä yksin, vaan sen sujuva eteneminen onnistuu vain parhaiden asiantuntijoiden, omistajaorganisaatioiden ja laajan sidosryhmäjoukon vahvalla yhteistyöllä. Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut ja varmistamme, että kykenemme välttämään turhia viivästyksiä ja reagoimaan ketterästi toimintaympäristön muutoksiin. 

Mikä on lempipaikkasi Itäradan varrella? 

Lempipaikkani on oikeastaan paikka, jota ei ole vielä olemassa. Se sijaitsee Itäradan länsipäässä, maan alla, missä suuret raidehankkeet kohtaavat: Itärata, Lentorata ja mahdollisesti Tallinnan tunneli. Se on teknisesti äärimmäisen haastava solmukohta, jossa eri yhteydet liittyvät liikenteellisesti toisiinsa. 

Paikka haastaa suunnittelijat ja rakentajat, mutta tarjoaa samalla valtavat mahdollisuudet matkustajille ja tavaraliikenteelle. On kiehtovaa ajatella, että tulevaisuudessa Suomesta voidaan kulkea kaukojunilla suoraan lentokentälle, Tallinnaan ja edelleen Eurooppaan – kaikki saman solmupisteen kautta. Toivon, että vielä elinaikanani pääsen näkemään, miten tämä ainutlaatuinen kokonaisuus toteutuu.