Yhtiökokouksen päätöksiä 5.6.2024
Itäradan hallituksen muodostavat Piia Karjalainen (alarivi vas.), Arto Pohjonen, Arto Räty, Marita Toikka, Fredrick von Schoultz (ylärivi vas.), Anu Ojala, Jukka-Pekka Ujula, Tarja Merikallio sekä kuvasta puuttuvat Soile Lahti, Tuomo Sallinen ja Katriina Vainio.
Itärata Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 5.6.2024 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen, kuuli yhtiön vastuullisuuspolitiikan linjaukset ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Hallituksen jäseninä jatkavat valtion nimeäminä Arto Räty, Arto Pohjonen, Piia Karjalainen, Anu Ojala, Katriina Vainio ja Tarja Merikallio. Kuntien nimeäminä jatkavat Marita Toikka (Kouvola) ja Jukka-Pekka Ujula (Helsinki), uusiksi jäseniksi valittiin Fredrick von Schoultz (Porvoo), Tuomo Sallinen (Lappeenranta) ja Soile Lahti (Kuopio).
Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Arto Räty ja varapuheenjohtajana Arto Pohjonen.
Toimitusjohtajan info
Itäradan toimitusjohtaja Petteri Portaankorva esitteli yhtiön toimintaa ja suunnittelun etenemistä esiselvitysvaiheesta lakisääteisiin suunnitteluvaiheisiin, joista meneillään on ympäristövaikutusten arviointi. Itäradan hyvällä suunnittelun ohjelmoinnilla ja onnistuneilla kumppanivalinnoilla on ollut keskeinen merkitys aikataulussa pysymisessä.
Toimitusjohtaja esitteli Itäradan tavaraliikenneselvityksen tulokset, joiden mukaan Itäradan suunnittelussa tulee mahdollistaa henkilöliikenteen lisäksi tavaraliikenne. Tavaraliikenteen mahdollistava Itärata tarjoaa vaihtoehtoisen kuljetuskäytävän nykyisen ratayhteyden häiriötilanteissa ja parantaa kuljetusjärjestelmätason toimivuutta. Mahdollisen eurooppalaisen raideleveyden valinta Itäradalle vaikuttaa pitkällä aikajänteellä ratayhteyden kuljetusten suuntautumiseen.
Itäisen Suomen merkitys koko Suomelle EU:n ja NATOn itärajana on noussut myös toimivan infran kannalta keskiöön. EU haluaa kehittää Baltian käytävää (Rail Baltica) ja kytkeä Suomen osaksi sitä. Portaankorva muistutti, että Itärata pääsee pian osaksi EU:n TEN-T -liikenneverkkoa, mikä mahdollistaa EU:n CEF-rahoituksen hakemisen.
Lopuksi toimitusjohtaja esitteli kotimaan raideliikenteen matkustajamäärien kehitystä ja syitä, jotka vaikuttavat matkustustavan valintaan. Liikennepoliittisilla ratkaisuilla on sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia: parantuneen saavutettavuuden on todettu kasvattavan alueen bruttokansantuotetta, asukkaiden tuloja ja työllisyysastetta.
Lue lisää tavaraliikenneselvityksestä:
Selvitys: Itäradalla merkittävä tavaraliikenteen potentiaali
