Itäradan varrella – Porvoo

Jukka-Pekka Ujula, nuorehko mies siistissä tummassa puvussa seisomassa puutaloalueella ja katsomassa jämerästi kameraan

Itäradan varrella -juttusarja kulkee radalla eteenpäin omistajakuntiin ja esittelee samalla Itärata Oy:n hallituksen jäseniä.

Suuri tulevaisuusloikka ja paluu juurille

Porvoon kaupunginjohtaja ja Itärata Oy:n hallituksen jäsen Jukka-Pekka Ujula kuulee jo Itäradan kutsun. Mitä Itärata tuo tullessaan unelmien kotikaupungiksi kutsutulle Porvoolle?

–  Itärata on suuri tulevaisuusloikka. Samalla ympyrä ikään kuin sulkeutuu: onhan se hieno ajatus, että saataisiin juna Porvooseen niin kuin ennen muinoin, Jukka-Pekka Ujula sanoo.

Mitä Itärata Porvoolle merkitsee?

– Paljon. Itärata kytkee Porvoon yhä tiiviimmäksi osaksi metropolialuetta ja itäistä Suomea. Tänä päivänä tuhansien ihmisten päivittäinen pendelöinti Porvoon, Helsingin ja koko Uudenmaan välillä on suuri mahdollisuus. Suoraa ja nopeaa, noin puolen tunnin ratayhteyttä Porvoosta Helsinkiin odotetaan innolla.

– Itärata mahdollistaa väestön kasvun nykyisestä noin 52 000 asukkaasta noin 70 000 asukkaaseen ja  elinkeinoelämän kehittymisen. Kyse on sellaisesta potentiaalista, jota on vaikea saavuttaa ilman Itärataa.

– Ratahankkeella on suuri merkitys niin ikään Porvoon ja koko Suomen ilmastotavoitteiden kannalta.

Mitä, jos Itärataa ei tulisikaan?

– Vaikka maailma muuttuu nopeasti, tarve nopeaan ja mahdollisimman päästöttömään liikkumiseen on asia, johon ajan hammaskaan ei pure. Nyt tehtävä suunnittelu on työtä, joka viitoittaa liikkumisen tulevaisuutta vuosikymmeniksi eteenpäin. Jos suunnittelu- ja rakentamisvaihe vie 15-20 vuotta, radan vaikutukset ovat satoja vuosia eteenpäin.

– On vaikea nähdä, ettei raideliikennettä kehitettäisi osana Porvoon ja koko Suomen tulevaisuutta. Panostukset luovat parhaassa tapauksessa enemmän kysyntää kuin osaamme edes ennustaa. Nyt toivomme uudelta hallitukselta työrauhaa hankeyhtiöiden suunnittelulle.

Millainen junaliikkuja olet?

– Käytän mielelläni raideliikennettä, jos se on suinkin mahdollista. Junassa aikaa voi käyttää mukavasti kanssamatkustajien kanssa seurusteluun tai töiden tekemiseen.

Oma junamuistosi?

– Kun aikanaan opiskelin Jyväskylässä, raideliikennettä tuli käytettyä paljonkin. Muistan vieläkin, miltä vanha vaunukalusto näytti ja tuntui ja millaista junavaunussa oli matkustaa.

Millainen on juna-Porvoon historia?

Porvoon-Keravan rautatienä tunnettu, 34 kilometriä pitkä rataosuus rakennettiin vuosina 1872-1874. Parhaimmillaan radalla oli vuodessa 100 000 matkustajaa, mutta henkilöliikenne alkoi hiipua 1970-luvulla. Suora linja-autoyhteys Helsinkiin synnytti vakavan kilpailijan, samoin 1979 valmistunut Porvoonväylä.

Henkilöjunaliikenne lakkautettiin 1981, mutta tavaraliikenne jatkui vuoteen 1990 asti. Kilpilahteen suuntautuva tavararaideliikenne on edelleen voimissaan palvellen Pohjoismaiden merkittävintä bio- ja kiertotalouden keskittymää.

Rautatieharrastajat ovat pitäneet museojunaliikenteen toiminnassa, jonka ansiosta Porvoon Museorautatie ry järjestää kesälauantaisin museojunamatkoja aidoilla 50- ja 60-lukujen Dm 7 -kiskoautoilla eli Lättähatuilla.

Poimintoja Porvoosta

  • Kaksikielinen kaupunki Itä-Uudellamaalla, noin 35 kilometrin päässä Helsingistä itään.
  • Kaupungin keskusta sijaitsee Porvoonjoen rannalla.
  • Perustettu noin vuonna 1380 – Suomen toiseksi vanhin kaupunki.
  • Ensimmäiset maininnat Porvoon pitäjästä ovat vuodelta 1351.
  • Suomen suuriruhtinaskunnan Valtiopäivät järjestettiin Porvoossa 1809.
  • Suomen tavaramäärältään suurin satama, Sköldvikin satama, sijaitsee Porvoossa.
  • Noin 52 000 asukasta.
  • Porvoon suurimia työnantajia ovat mm. Secto Automotive Oy, Borealis Polymers Oy, Kilpilahden Voimalaitos, Bewi Raw Oy ja Suomen Voima Oy.
  • Kuuluisia porvoolaisia ovat olleet mm. Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg, kuvataiteilija Albert Edelfelt, kuvanveistäjä Ville Vallgren ja muusikko Remu Aaltonen.
  • Nähtävyyksiä mm. Porvoon tuomiokirkko, saaristo, Porvoonjoki ja koko vanha kaupunki pittoreskeine mukulakivikatuineen.
Porvoon kaupunginjohtaja ja Itärata Oy:n hallituksen jäsen Jukka-Pekka Ujula näkee Itäradassa potentiaalia, jota ei voi olla käyttämättä.

Lue Itäradan varrella -sarjan muut haastattelut: 
Joensuu, strategiajohtaja Sami Laakkonen
Lappeenranta, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
Kouvola, kaupunginjohtaja Marita Toikka
Porvoo, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula
Mikkeli, kaupunginjohtaja Janne Kinnunen 
Mäntyharju, aik. kunnanjohtaja Jukka Ollikainen