Tavaraliikenneselvitys avaa näkymiä tulevaan liikenteeseen

Kuopion juna-asema

Tavaraliikenneselvityksellä haetaan vastauksia kysymyksiin: millaista tavaraliikennettä Itäradalla voisi liikkua, millaisia Itäradan suunnitteluun vaikuttavia kehityskulkuja on tunnistettavissa ja millaisia vaikutuksia eri skenaarioilla on Itäradan tavaraliikenteeseen?

Itäradan tavaraliikenneselvitys katsoo pitkälle tulevaisuuteen. Selvitystyön tavoitteena on arvioida tulevaa kuljetuskysyntää ja Itäradan roolia siinä sekä tuottaa tietoa päätöksentekoa varten.

Vaikka Itärata suunnitellaan lähtökohtaisesti nopeaan henkilöjunaliikenteeseen ja Porvoon lähijunaliikenteeseen, suunnittelu edellyttää myös tavaraliikenneselvityksen toteuttamista. Selvityksen toteuttaa Destia Oy:n ja AFRY Finland Oy:n yhteenliittymä. Työ käynnistyi marraskuussa 2023 ja valmistuu huhtikuussa 2024.

”Paljon on jo tehty ja työ etenee vauhdilla. Selvitämme tavaraliikenteen tulevaisuuden tarpeita ja mahdollisuuksia sekä Itäradan roolia siinä. Tulokset auttavat arvioimaan, toteutetaanko Itärata sekaliikenneratana vai vain nopealle henkilöliikenteelle, ja millaisia tekijöitä tässä tarkastelussa on huomioitava”, Itärata Oy:n suunnittelujohtaja Minna Weurlander kertoo.  

Selvityksen ratateknisessä osuudessa tarkastellaan reunaehtoja, jotka yleisesti vaikuttavat tavaraliikenteen yhteensovittamiseen nopealle henkilöliikenteelle. Reunaehtoja ovat muun muassa radan kallistukset, lastauspaikkojen tarve ja kantavuus.

”Selvityksessä tarkastellaan myös erimerkkejä maailmalta, joista voimme oppia muun muassa raiteilla kulkevan tavaramäärän kasvupotentiaaliin, olemassa olevien rataosuuksien sähköistämiseen, kuljetusten turvallisuuteen, raideleveyksiin ja huoltovarmuuteen liittyen”, Weurlander lisää.

Muutosvoimat vaikuttavat kuljettamiseen

Koska selvitystyön tarkastelu sijoittuu tulevaisuuteen, siinä kartoitetaan erilaisia tulevia muutosvoimia ja skenaarioita, jotka huomioivat tavarakuljetusten määrän ja laadun, suuntautumisen, satamakuljetukset sekä muutokset tavaraliikennemääriin.

”Tarkasteltavat muutosvoimat ovat poliittisia, taloudellisia, ekologisia, teknologisia ja sosiaalisia sekä lainsäädäntöön liittyviä”, Weurlander sanoo.

Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat ja ovat vaikuttaneet historian saatossa merkittävästi Suomen kuljetusjärjestelmään ja -kysyntään. Näin on tapahtunut pelkästään viimeisen kolmen vuoden aikana, jolloin Suomen ja Venäjän väliset rautatiekuljetukset ovat lähes loppuneet, Venäjän ilmatilan käyttö on mullistunut ja sisävesikuljetusten käyttö loppunut. Geopoliittisten muutosten lisäksi muutoksia tuo vihreän siirtymän ja liikenteen sähköistymisen nopea kiihtyminen. Muuttuvaan toimintaympäristöön liittyy niin ikään tavaraliikenteen herkkyys taloudellisille suhdanteille. Arvioiden mukaan esimerkiksi akkuteollisuuden ja vetytalouden kehityksestä seuraa todennäköisesti kasvavaa tarvetta rautatiekuljetuksille, etenkin vientikuljetuksissa.