”Raideliikenne kuuluu koko Suomelle”

”Raideliikenteen kehittämisellä on suuri merkitys koko Suomen kannalta”, Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden sanoo.

Itäradan varrella – Imatra Itäradan varrella -juttusarja kulkee radalla eteenpäin omistajakuntiin ja esittelee samalla Itärata Oy:n hallituksen jäseniä. Matka jatkuu nyt Imatralle.

Orpo olisi olo ilman raiteita”

Imatran sijainti Venäjän rajalla on erityinen, mikä näkyy kaupungin elämässä monin tavoin ja erityisesti juuri nyt. Myös raideliikenteellä on kaupungissa erityinen asemansa. ”Orpo olisi olo ilman raiteita”, kaupunginjohtaja Matias Hilden sanoo.

Matias Hilden siirtyi Imatran kaupunginjohtajaksi keväällä 2022 strategia- ja hallintojohtajan pestistä. Aiemmin hän on työskennellyt vastaavissa tehtävissä Ruokolahdella ja Puumalassa, jossa hän olikin 24-vuotiaana aloittaessaan Suomen nuorin kunnanjohtaja. Mitä rajakaupunkina tunnetulle Imatralle nyt kuuluu?

– Ensimmäiset puolitoista vuotta ovat menneet varsin vauhdikkaasti ja erilaisia vaiheita on eletty. Sota on luonnollisesti varjostanut monella tavalla tekemistämme ja vaikuttanut kaupungin suunnitelmiin. Myös rajanylityspaikan sulkemisella on vaikutuksensa. Tunnelmat ovat kaikesta huolimatta rauhalliset. Toivomme, että rajaturvallisuus paranee ja ylitys mahdollistetaan jälleen.

– Raideliikenteellä on ollut Imatralla aina suuri merkitys, mutta voisi se olla suurempikin. Toimiva raideliikenne on tärkeää teollisuudelle, mikä korostuu, kun yhteydet Venäjälle on suljettu. Raideliikenne on merkittävä asia ja valttikorttimme myös henkilöliikenteen näkökulmasta: juna on tärkeä osa kaupunkiamme. Orpo olisi olo ilman raiteita.

Mitä Itärata Imatralle merkitsee?

Oleellinen tavoite meidän näkökulmastamme on Itäradan ja koko raideliikenteen kehittäminen sekä nopeuksien parantaminen. Samassa yhteydessä tulee miettiä, miten raideliikennettä voitaisiin käyttää entistä enemmän paikalliseen liikkumiseen. Tällä sektorilla olisi paljon tehtävää.

Liikennevirtojen kehittäminen on kaikkien etu. Suunnittelussa on ymmärrettävä laajasti niitä paikkoja, joissa juna pysähtyy, mutta yhtä lailla on huomioitava pienemmät paikkakunnat ja niiden saavutettavuus. Raideliikenne kuuluu koko Suomelle, mikä mahdollistaa monia asioita.

Mitä jos Itärataa ei tulisikaan?

Jos Itärataa ei tulisikaan, se ei olisi niin dramaattinen asia Imatran kuin vaikkapa Porvoon kannalta. Itärata, raideyhteyksien parantaminen ja nopeuksien lisääminen ovat kuitenkin tärkeitä asioita koko Suomen kannalta.

Millainen junaliikkuja olet?

Käytän junaa pääsääntöisesti virkamatkoilla Imatralta pääkaupunkiseudulle eli pitkälti junalla matkustaminen on työhön liittyvää. Jos suinkin on mahdollista, juna on aina ykkösvaihtoehtoni Helsinkiin matkustaessa. Se on hyvä ja mukava matkustusmuoto, suosittelen kaikille.

Oma junamuistosi?

Aikanaan, kun olin Englannissa töissä, junalla tuli matkustettua paljon. Siellä ymmärsi, miten tärkeää on, että juna pysähtyy pienilläkin paikkakunnilla. Junalla matkustamisella on Englannissa pitkät perinteet ja sillä on suuri arvo paikalliselle väestölle.

Mukavia hetkiä syntyy myös Suomessa, kun vaikkapa perjantaina lähtee työpäivän päätteeksi Helsingistä takaisin Imatralle. Ravintolavaunussa on aina tunnelmaa ja siellä tulee juteltua vieraidenkin ihmisten kanssa. Noin 300 kilometrin matka taittuu 2,5 tunnissa.

Mikä tekee Imatrasta erityisen?

Kansallisihmeemme Imatran koski ja Valtionhotelli siinä kyljessä ovat rakkaita paikkoja – ei ole niiden voittanutta. Keskellä kaupunkia kuohuva koski on Suomen vanhin ja samalla Euroopan vanhimpia nähtävyyksiä jo 1700-luvulta.

Poimintoja Imatralta

• Imatra sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Kaakkois-Suomessa, Venäjän rajalla. Naapurikuntia ovat Lappeenranta ja Ruokolahti. Rajan toisella puolella sijaitsee Svetogorskin kaupunki, vain seitsemän kilometriä Imatran keskustasta.
  
• Väkiluku: noin 25 230
  
• Opiskelu: Saimaan ammattiopisto Sampo, Imatran yhteislukio, Raja- ja merivartiokoulu
  
• Suurimmat työnantajat: Stora Enso Oyj, Ovako Imatra Oy Ab, Rajavartiolaitos (Kaakkois-Suomen rajavartiosto, Raja- ja merivartiokoulu), Imatran kaupunki sekä Etelä-Karjalan hyvinvointialue
  
• Nähtävyydet: mm. Imatrankoski, Imatran Valtionhotelli, Kruununpuisto, Kolmen Ristin Kirkko, Imatran Kaupunginmuseo & Taidemuseo, Teollisuustyöväen Asuntomuseo, Rajamuseo, Vuoksen Kalastuspuisto, Kulttuuritalo Virta

Kuvat: Imatran kaupunki