Kestävää liikennettä Eurooppaan

Itäradan varrella -juttusarja kulkee radalla eteenpäin omistajakuntiin ja esittelee samalla Itärata Oy:n hallituksen jäseniä.

Juna on vienyt rautatiekaupungissa Pieksämäellä syntynyttä Piia Karjalaista kilometritolkulla ympäri maailmaa monella mantereella. Itärata Oy:n hallituksen jäsenyys on kokeneeksi yöjunailijaksi tunnustautuvalle Piialle mieluisa ja mukava tehtävä.

Piia Karjalainen siirtyi helmikuun alussa Keskuskauppakamarin johtavan liikenne- ja elinkeinopolitiikan asiantuntijan tehtävästä Suomen Satamat ry:n toimitusjohtajaksi. Hänellä on parinkymmenen vuoden laaja kokemus liikennepolitiikasta sekä kansallisesta ja EU-vaikuttamisesta.

Piia on ollut laatimassa liikennepoliittista selontekoa ja meriliikennestrategiaa liikenne- ja viestintäministeriössä, työskennellyt Euroopan Parlamentissa liikenne-, ilmasto- ja energiapolitiikan parissa sekä toiminut pääsihteerinä kansainvälisessä MaaS Alliance -järjestössä Brysselissä. Kokemusta löytyy myös meriteollisuudesta ja meriliikenteen lainsäädännön edunvalvonnasta konepajajätti Wärtsilässä.

Nykyisessä työssään Piia on kehittämässä Suomen satamien toimintaedellytyksiä kotimaassa ja osana eurooppalaista satama-alan yhteisöä. Satamilla ja niiden kautta kulkevalla meriliikenteellä on ulkomaankaupan sekä koko maan saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta elintärkeä rooli. Suomen satamien kautta kulkee nykyisellään lähes 96 prosenttia Suomen ulkomaankaupan tuonnin ja viennin volyymista.

Itärata Oy on tuonut Piian elämään raideliikenteen kehittämisnäkökulman. ”Hallitustyöskentely on erittäin mieluisa ja mukava tehtävä. Olen syntynyt Pieksämäellä, joka tunnetaan rautatiekaupunkina ja junaliikenteen risteysasemana. Olen ollut raiteiden äärellä ihan pikkutytöstä lähtien, ja työurakin on liittynyt liikennejärjestelmään ja sen kehittämiseen”, Piia kertoo hymyillen. 

Mikä on Itäradan merkitys Suomelle?

Nykyhetkessä meillä on tarve yhdistää Suomea, mutta huolehtia myös vahvoista ja toimintavarmoista reiteistä Eurooppaan ja muille markkinoille. Raideverkkomme, jota rasittaa heikkenevä kunto ja laajat yksiraiteiset osuudet, kaipaa sekä kunnossapitoa että uusinvestointeja. Raideliikenteellä on suuri merkitys sekä henkilö- että tavaraliikenteessä tehokkaana ja vähäpäästöisenä liikennemuotona.

Euroopassa näkee hyvin, miten raideliikenne yhdistää eri maita, kun vaikkapa Brysselistä Pariisiin tai Lontooseen pääsee muutamassa tunnissa. Suomessa Itärata yhdistää pääkaupunkiseudun Porvooseen, mikä helpottaa pendelöintiä, tiivistää työssäkäyntialuetta, siirtää liikennettä kumipyöriltä raiteille ja tekee siten liikenteestä turvallisempaa, nopeampaa ja vähäpäästöisempää.

Isossa kuvassa Itäradalla on tärkeä yhdistävä rooli koko Suomen kannalta niin yleisen elinvoimaisuuden ja matkailun edistämisen kuin turvallisuuden ja huoltovarmuudenkin näkökulmasta. Tämä vahvistaa osaltaan itäisen Suomen asemaa muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa.

Mitä jos Itärataa ei tulisikaan?

Se olisi iso menetetty mahdollisuus. Sanoisin niin, ettei tässä ajassa ole fiksua jättää tekemättä juuri niitä päätöksiä, joilla voitaisiin kehittää koko itäisen Suomen saavutettavuutta ja turvallisuutta sekä kytkeytymistä muuhun Suomeen ja Eurooppaan.

Millainen junaliikkuja itse olet?

Pieksämäellä syntyneenä juna on ollut aina tärkeä osa elämääni. Lukemattomia kilometrejä tuli aikanaan kuljettua pelkästään kotikaupungin ja opiskelukaupunki-Joensuun välillä.

Pitkillä matkoilla juna on aina ensisijainen vaihtoehtoni. Brysselissä vuosia asuessani kuljin junalla todella paljon. Juna on miellyttävä tapa matkustaa: junassa voi tehdä töitä tai vaihtoehtoisesti rauhoittua, sillä juna tarjoaa maisemia halkoessaan jopa meditatiivisen ympäristön ja aikaa ajattelulle.

Oma junamuistosi?

Olen kokenut yöjunailija ja matkustanut junalla paljon monella mantereella. Unohtumattomia muistoja on esimerkiksi matkasta Helsingistä Pekingiin, jolloin hyttikaverina oli mitä milloinkin, kaikkea kuvatuista kaloista lähtien. Kerran halusin matkustaa Brysselistä junalla Helsinkiin. Puolaan asti matka eteni hyvin, mutta kokonaan se ei onnistunut ilman linja-autoa.

Yksi ikimuistoinen junamatka liittyy Brysselin vuosiin, jolloin matkustimme Euroopan Parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenten kanssa Helsingistä Lappiin tutustuaksemme pohjoisten talviolosuhteiden sekä lumen ja jään vaikutukseen liikennejärjestelmässä. Koko reissu oli Etelä- ja Keski-Euroopan parlamentaarikoille eksoottinen kokemus, mutta päällimmäiseksi MEPeille jäi varmasti mieleen matkustaminen yöjunalla halki talvisen Suomen.