Itäradan varrella – Lappeenranta

Itäradan varrella -juttusarja kulkee radalla eteenpäin omistajakuntiin ja esittelee samalla Itärata Oy:n hallituksen jäseniä. Matka jatkuu nyt Kouvolan ja Lappeenrannan kautta Joensuuhun.

Junantuoma pitää Itärataa elintärkeänä

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kutsuu itseään junantuomaksi, joka muutti 12 vuotta sitten Vihdistä Lappeenrantaan. Toimivat junayhteydet ovat nykytilanteessa ratkaisevassa roolissa Suomen ilmastopääkaupungin elinvoiman ja tulevaisuuden kannalta.

Elämä Lappeenrannassa muuttui, kun korona ja jatkona Ukrainan sota sulkivat itärajan. Aiemmin kaupungissa vieraili vuodessa 1,8 miljoonaa venäläistä, jotka toivat tulleessaan 350 miljoonaa euroa. Rajan sulkemisen myötä Lappeenranta menettää nyt noin miljoona euroa päivässä. Kriisivuosien takia on menetetty myös tuhat työpaikkaa.

– Se on tarinan synkkä puoli, mutta muutoin meillä menee ihan hyvin. Verotulokehitys on hyvä, työllisyysaste kehittyy, yritykset ja kaupunki suunnittelevat isoja investointeja ja teemme historiamme parhaita tilinpäätöksiä. Yliopiston merkitys korostuu koko ajan: olemme maailman huippua kestävässä kehityksessä, vihreässä sähköistymisessä ja vedenpuhdistuksessa, Jarva kertoo.

– Merkittävä asia on sekin, että voitimme vuonna 2021 Euroopan komission myöntämän Green Leaf -palkinnon, jolla nostetaan esiin vihreitä edelläkävijäkaupunkeja Euroopassa. Voitto lisää kaupungin kiinnostavuutta ja kansainvälisyyttä, houkuttelee nuoria ja tuo elinvoimaa sekä uusia työpaikkoja.

Mitä Itärata Lappeenrannalle merkitsee?

Sujuvia ja nopeita liikenneyhteyksiä. Itärata on tulevan elinvoimamme kannalta elintärkeää, sillä idän sijaan kaikki yhteistyösuuntamme johtavat nyt länteen. Itäinen Suomi tulee pitää asuttuna. Lappeenrannasta pendelöidään paljon Helsinkiin töihin, ja haluamme kannustaa ihmisiä kulkemaan junalla yhä enemmän. Kannatamme ylipäätään raideliikenteen lisäämistä.

Meillä on nyt myös erityinen asema Nato-rajan itäisimpänä kaupunkina – ikään kuin portinvartijan roolissa. Sen myötä huoltovarmuuden merkitys on korostunut ja turvallisuuspoliittinen asemamme muuttunut. Tämäkin on oleellinen asia Itärataa ajatellen.

Mitä, jos Itärataa ei tulisikaan?

Jos näin kävisi, jäisimme jälkeen valtakunnallisesta kehityksestä. Se on kauhuskenaario ja se olisi isku koko Lappeenrannan kehittämiselle. Elinkeinojemme ja elinvoimamme kehittäminen on laskettu pitkälti Itäradan varaan. 

Millainen junaliikkuja olet?

Käytän aika paljon junaa Lappeenrannan ja Helsingin välillä liikkuessani. Aiemmin matkustin ainakin kerran kuukaudessa junalla myös Pietariin työasioissa. Lomaillessa Keski-Euroopassa on mukava kulkea raiteita pitkin ruuhkaisissa paikoissa ja valtioiden rajojen yli. Junassa on hyvä tehdä töitä, kun kyyti on tasaista.

Oma junamuistosi?

Kävin aikanaan aliupseerikoulun Riihimäellä, josta tuli paljon kuljettua junalla kotikaupunkiin Tampereelle ja takaisin. Kun oli varusmiespuku päällä, monet kanssamatkustajat tulivat juttelemaan ja kyselemään, paljonko on aamuja jäljellä. 

Mikä tekee Lappeenrannasta erityisen?

Parasta Lappeenrannassa on Saimaa, joka näkyy joka puolella, myös kaupungintalon ikkunoista. 

Poimintoja Lapeenrannasta

• Lappeenranta on Etelä-Karjalan maakuntakeskus. Kaupunki sijoittuu Saimaan vesistöalueen etelärannan ja Venäjän rajan väliselle alueelle.
• Asukkaita: noin 73 000, joista noin 15 000 opiskelijoita.
• Suurimpia työnantajia: mm. kaupunki ja hyvinvointialue, Saimaan Tukipalvelut Oy, Meidän IT ja talous Oy, UPM, Visma Solutions Oy, Etelä-Karjalan Osuuskauppa, Danfoss Editron Oy, Idan.fi Oy, Saimaan Työpalvelu Oy ja Saimaa Terminals Oy.
• Opiskelu Joensuussa: Lappeenrannan yliopisto, LUT University, on kansainvälinen uteliaiden yliopisto, jossa opiskelee yli 90 kansalaisuutta edustavaa opiskelijaa .
• Luonto ja retkeily: koko järvi-Saimaa, Saimaan kanavapolku, Rantaraitti, lukuisat saaret, luontopolut, patikointi-, melonta- ja pyöräilyreitit, risteilyt.
• Nähtävyyksiä mm. järvi-Saimaa ainutlaatuisine maisemineen ja luontoarvoineen, Saimaan kanava, Linnoitus, Raatihuone ja Salpalinja.

Lue Itäradan varrella -sarjan muut haastattelut:
Joensuu, strategiajohtaja Sami Laakkonen
Kouvola, kaupunginjohtaja Marita Toikka
Porvoo, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula
Mikkeli, kaupunginjohtaja Janne Kinnunen
Mäntyharju, aik. kunnanjohtaja Jukka Ollikainen