Itäradan varrella – Kouvola
Itäradan varrella -juttusarja kulkee radalla eteenpäin omistajakuntiin ja esittelee samalla Itärata Oy:n hallituksen jäseniä. Matka jatkuu nyt Kouvolan ja Lappeenrannan kautta Joensuuhun.
Itärata varmistaa itäisen Suomen elinvoiman
Rautateiden kaupunkina ja Suomen kuumimpana kesäkaupunkina tunnetussa Kouvolassa on monta rautaa tulessa. Kaupunginjohtaja Marita Toikka pitää Itärataa luontevana kehityssuuntana ja koko itäisen Suomen elinvoimaisuuden moottorina.
– Kouvolaan kuuluu hyvää. Teemme töitä talouden tasapainottamiseksi ja mietimme 2020-luvun isoja investointeja. Uudistamme esimerkiksi kouluverkkoa, jonka ansiosta saavutamme merkittäviä säästöjä. Tulossa on uusi uimahalli 50 metrin altaineen, joka täyttää kansalliset kilpailuvaatimukset. Kouvola on saamassa tällä vuosikymmenellä myös uuden kaupunginteatterin, Toikka kuvailee.
– Karjalanradalla ja Savonradalla riittää korjausvelkaa, joten niihin kaivattaisiin investointeja. VR:n tietojen mukaan näillä Kaakkois-Suomen radoilla on eniten katkoksia. Kouvola tunnetaan rautateiden kaupunkina ja risteysasemana: junia lähteen joka ilmansuuntaan ja meillä on yksi Suomen suurimmista ratapiha-alueista.
Mitä Itärata Kouvolalle merkitsee?
Itärata merkitsee paljon ja laaja-alaisesti koko itäisen Suomen elinkeinoelämälle. Se vaikuttaa niin työpaikkojen ja asukkaiden määrään kuin yritysten kilpailukykyyn. Hyvät logistiset yhteydet ja saavutettavuus vaikuttavat luonnollisesti yritysten tulevaan päätöksentekoon ja sijoittumiseen. Kun pendelöinti Kouvolasta pääkaupunkiseudulle nopeutuu, myös työssäkäyntialue laajenee. Muuttoliike Kouvolaan on luontevaa, sillä asumiskustannukset ovat meillä varsin edulliset.
Mitä, jos Itärataa ei tulisikaan?
Vaikea kysymys, sillä lähdemme siitä, että Itärata toteutuu. Ponnistelemme sekä Itäradan edistämiseksi että Karjalanradan ja Savonradan peruskorjauksien toteuttamiseksi.
Millainen junaliikkuja olet?
Liikun paljon työasioissa junalla Kouvolan ja Helsingin väliä. Matka kestää noin tunnin ja kaupungintalolta on juna-asemalle vain viiden minuutin matka. Junaa tulee käytettyä yhä enemmän myös siviilielämässä.
Oma junamuistosi?
Helsingin yliopistossa opiskellessani matkustin paljon Lappeenrannan ja Helsingin väliä. Mukana oli usein kaksi äänekästä siamilaiskissaa ja kaksi suurta vinttikoiraa. Näiden neljän eläimen kanssa matkustaessa riitti tapahtumia ja tekemistä.
Mikä tekee Kouvolasta erityisen?
Kouvola on Ilmatieteenlaitoksen mukaan Suomen kuumin kesäkaupunki. Koska kaupunki on muodostunut vuonna 2009 kuudesta kunnasta ja kaupungista, paikallisia kesätapahtumia on runsaasti. Tänä vuonna odotamme Kuninkuusraveihin 60 000-70 000 kävijää. Suosituissa matkailukohteissamme, kuten Tykkimäessä ja Repoveden kansallispuistossa, käy vuosittain noin 200 000 henkilöä kummassakin. Verlassa vierailee vuosittain 40 000-50 000 ja Arboretum Mustilassa 20 000-40 000 kävijää.
Kouvolassa on erityistä myös se, että kyseessä on aktiivisten ihmisten kaupunki. Kouvolassa on 494 järveä ja komea Kymijoki, joten puitteita harrastamiseen ja laadukkaaseen vapaa-aikaan riittää. Niitä myös kehitetään jatkuvasti, esimerkkinä vaikkapa vuonna 2020 matkustajaliikenteelle avattu Kimolan kanava, joka avaa Kouvolasta vesireitin Päijänteen välkkyville vesille.
Käyrälammen aluetta vahvistetaan kaupungin matkailupalveluiden keskuksena. Alueesta kehitetään laajaa käyttäjäkuntaa palveleva kokonaisuus, joka innostaa kaupunkilaisia ja matkailijoita ulkoilemaan, harrastamaan ja viihtymään. Alue on vaihteleva mosaiikki erämaista tunnelmaa, liikunta- ja vapaa-ajan palveluita sekä matkailun yrityksiä.
Poimintoja Kouvolasta
- Kouvola sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella. Uusi Kouvolan kaupunki syntyi 1.1.2009, kun vanha Kouvola, Anjalankoski, Kuusankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala yhdistyivät.
- Naapurikuntia ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale.
- Asukkaita: noin 80 000.
- Suurimpia työnantajia Kymsoten ja kaupungin lisäksi: mm. Puolustusvoimat, UPM-Kymmene Oy, Kymen Seudun Osuuskauppa, Stora Enso Oyj, VR-konserni, Lumon Suomi Oy, Fazer Korian tehdas, Keskisuomalainen konserni.
- Opiskelu Kouvolassa: LUT-yliopiston Kouvolan yksikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy KRAO, Ratatekninen oppimiskeskus ROK, Kouvolan Ammattiopisto Eduko.
- Maatilojen määrässä Kouvola on Suomen suurin ja viljellyn pinta-alan osalta Suomen toiseksi suurin kunta. Kouvolassa panostetaan vahvasti elintarvikealan koulutukseen ja koko tuotantoketjuun.
- Kouvola on Suomen suurin varuskuntakaupunki. Karjalan prikaatissa ja Utin jääkärirykmentissä henkilöstöä on yhteensä noin 1000. Joukko-osastoissa koulutetaan noin 4 400 varusmiestä/vuosi.
- Luonto ja matkailu: mm. Repoveden kansallispuisto, Arboretun Mustila, Maailmanperintökohde Verla, Tykkimäen huvipuisto, Kimolan kanava, Kouvolan museokortteli, Woikosken automuseo, lukuisat luontopolut, veneilyreitit ja risteilyt, höyryveturimatkat.
Lue Itäradan varrella -sarjan muut haastattelut:
Joensuu, strategiajohtaja Sami Laakkonen
Lappeenranta, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
Porvoo, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula
Mikkeli, kaupunginjohtaja Janne Kinnunen
Mäntyharju, aik. kunnanjohtaja Jukka Ollikainen