Itäradan varrella – Helsinki
Helsingin kaupungin tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Hallintojohtaja Silja Hyvärinen mukaan raideliikenteellä on tavoitteen toteutumisessa merkittävä rooli.
Helsingin kaupungille raideliikenteen kehittäminen on tärkeä osa kaupungin kasvua, kaupunkikehityksen edellytysten luomista sekä ilmastotavoitteita. Kaupungin sisällä se tarkoittaa pitkälti pikaraitiotiehankkeita ja valtakunnan tasolla sujuvia yhteyksiä koko Suomesta pääkaupunkiin ja metropolialueelle.
Helsingin kannalta keskeinen isoista raidehankkeista on Itärataan kytköksissä oleva Lentorata, joka kulkisi Helsingin kaupungin alueella.
”Kun Itärata toteutetaan, saadaan hyödynnettyä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti myös Lentoradan investoinnit. Itärata on omalta osaltaan varmistamassa koko Suomen kestävää kasvua ja luomassa edellytyksiä itäisen Suomen elinkeinoelämän toiminnalle, investoinneille ja myös ihmisten sujuvalle liikkumiselle”, Hyvärinen kertoo.
Helsingin kaupunkistrategian keskeisenä tavoitteena on kaupungin kehittäminen raideliikenteen verkostokaupunkina. Toinen keskeinen tavoite on ilmastotavoite, sillä Helsingin tulee olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
”On todella tärkeää, että koko Suomessa edistetään kestäviä kulkumuotoja. Liikennepäästöjen vähentäminen on merkittävä osa ilmastotavoitteiden toteutumista, ja koko Suomenkin kannalta päästöttömät kulkuyhteydet ovat ehdottoman tärkeitä toteuttaa”, Hyvärinen sanoo.
Mitä Itärata Helsingille merkitsee?
Itärata laajentaa Suomen kasvukolmiota, koska kytkee Porvoon ja itäisen Uudenmaan aikaisempaa vahvemmin osaksi metropolialuetta. On luonnollista, että pääkaupungin ja koko Suomen välillä täytyy olla erittäin hyvä infra ja sujuvat, kestävät liikkumismuodot.
Mitä, jos Itärataa ei tulisikaan?
Tällöin koko Suomen voimavaroja ei otettaisi käyttöön. Puolen Suomen kehittymisedellytykset eivät etenisi niin hyvin kuin Itäradan kautta olisi mahdollista edetä. Sillä on merkitystä myös ilmastotavoitteiden toteutumiseen koko Suomen mittakaavassa sekä logistiikkaan: välityskykyyn ja kapasiteettiin. Jos Itärata jää toteutumatta, ei myöskään edistetä kestävää matkailua.
Millainen junaliikkuja olet?
Käytän joukkoliikennettä päivittäin: arjessa lähijunaa ja yhtä lailla muita joukkoliikenteen mahdollisuuksia Helsingissä ja pk-seudulla. Kaukojunilla matkustan sekä työ- että vapaa-ajalla. Olen Kuopion seudulta kotoisin ja se on koulukaupunkini, joten luontaisesti Helsinki–Kuopio-väli on junamatkustajana tutuin ja eniten käytetty.
Oma junamuistosi?
Parhaiten on jäänyt mieleen Interrail-reissu 15-vuotiaana 1970-luvun puolivälissä viiden tytön porukassa. En ollut juurikaan matkustanut junalla aikaisemmin, joten kuukauden junareissu Euroopassa oli merkittävä kokemus.
Mikä tekee Helsingistä erityisen?
Kasvavan kaupungin eri aikakausien kerrostumat eli on historiallista kaupunkia ja uutta, urbaania Helsinkiä ja niiden yhdistelmä on upea juttu. Sen lisäksi olen ylpeä Helsingin monimuotoisesta kaupunkiluonnosta ja sydämeni sykkii myös merelliselle Helsingille. Ja lisäksi vielä kaupunkikulttuuri: Helsinki ei ole paikka, vaan se on yhteisö.
