Itäradan ja Lentoradan suunnittelu kulkee käsi kädessä

Itärata ja Lentorata kulkevat samoilla raiteilla. Siksi myös suunnittelua tehdään hankeyhtiöiden kesken tiiviissä yhteistyössä. Suunnittelujohtajat Minna Weurlander ja Siru Koski kertovat, miten ja miksi.

Itärata yhdistää Porvoon rautateitse pääkaupunkiseutuun ja tuo nykyistä suoremman sekä nopeamman yhteyden itäiseen Suomeen Joensuun ja Kuopion kautta Kajaaniin asti. Lentokentälle nimensä mukaisesti kulkeva Lentorata puolestaan on edellytys nopealle Itäradalle.

–  Teemme suunnittelua käsi kädessä saman pyöreän pöydän äärellä yhteisten tavoitteiden edistämiseksi mahdollisimman avoimesti. Lentoradan tulee tukea ratkaisuja, jotka edistävät Itärataa – ja toisin päin, Itärata Oy:n suunnittelujohtaja Minna Weurlander korostaa.

–  Lentoradan suunnittelussa tulee huomioida se, että mahdollistamme myös Itäradan suunnittelun, joten molempien ratojen tekniset ratkaisut tulee tehdä yhteistyössä molempia hankkeita tukien, Suomirata Oy:n suunnittelujohtaja Siru Koski vahvistaa.

Suunnitteluratkaisujen tulee olla yhteensovitettuja

Lentorata on uusi ratayhteys, joka lisää kapasiteettia kuormitetulla Pasila–Kerava -osuudella ja tarjoaa suorat kaukojunayhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lentorata erkanee Pasilan pohjoispuolella pääradasta, kulkee lentoaseman kautta ja liittyy päärataan Keravan pohjoispuolella Kytömaalla.

– Lentoradalta on yhteydet pääradalle pohjoiseen sekä Lahden oikoradalle. Ratayhteydellä on pituutta 30 kilometriä, josta tunnelin osuus on 28 kilometriä. Tavoitteena on kapasiteetin lisäämisen ohella lyhentää matka-aikoja ja parantaa junaliikenteen häiriönsietokykyä, Koski kertoo.

–  Meidän tehtävänämme on suunnitella Itäradan kytkeytyminen Lentorataan ja laajempaan kokonaisuuteen. Suunnittelulla pyrimme varmistamaan rata- ja laiturikapasiteetin riittävyyden sekä yhteiset tavoitteemme. Suunnitteluratkaisujen tulee olla yhteensovitettuja, Weurlander toteaa.

Selvitettävää ja suunniteltavaa riittää vuosiksi

Rautateiden suunnittelu on pitkäjänteistä tekemistä, mikä ei sinänsä ole ihme, sillä ne suunnitellaan kauas tulevaisuuteen. Suunnittelulla ratkaistaan, missä ihmiset ja tavarat kulkevat jopa sadan vuoden kuluttua.

–  Suunnittelu sisältää aina tulevaisuuden arviointia ja ennustamista, sillä tilanteet muuttuvat suunnitteluvuosien varrella. Kaikkeen on varauduttava tavalla tai toisella: ennakoimme ja teemme valistuneita arvioita. Jotta voidaan suunnitella, tarvitaan lukuisia selvityksiä ja jotta voidaan rakentaa, tarvitaan suunnittelua, Weurlander sanoo.

–  Suunnittelun aikajänne on pitkä, mutta sen jälkeen meillä on riittävästi tietoa vaikutuksista ja siitä, miten hanke vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin, jotta hankkeesta voidaan tehdä mahdollinen toteutuspäätös. Suunnittelu myös tarkentuu koko ajan ja sen aikana esiin voi tulla uusiakin vaatimuksia, Koski lisää.

Junat eivät hyppää itsekseen raiteelta toiselle

Suunnittelu on tuhansien palojen palapeli, jossa otetaan huomioon koko radan varrelle rakennettu ympäristö, tarkennetaan linjauksia, mutkia, mäkiä, matka-aikoja, tunnelitarpeita ja asemapaikkoja sekä selvitetään luonto-, maisema- ja vesistövaikutuksia, kustannuksia ja liikennöintivaihtoehtoja.

Selvityksiä on tehty vuosia ja tehdään edelleen, liittyen esimerkiksi Itäradan nopeustasoon tai tavara- ja henkilöliikenteeseen. Suunnitteluvaihe sisältää niin ikään lakisääteisen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Itäradan pääsuuntaselvitys käynnistyy toukokuussa 2023.

–  Ratasuunnittelun monimutkaisuutta kuvaa tiesuunnitteluun verrattuna se, että radalla 10 sentin muutos voi vaikuttaa kilometrien päässä. Raiteet tarvitsevat myös vaihteita, sillä junat eivät hyppää raiteelta toiselle ilman niitä. Ja jos kyseessä on yksiraiteinen rataosuus, sitä pitkin voi mennä vain yhteen suuntaan kerrallaan, jolloin toisen junan tulee odottaa omaa vuoroaan hyvinkin kaukana, Weurlander kuvailee.

Pienistä puroista kasvaa viisas kokonaisuus

Yksi selvitys tai suunnitelma on kuin ”pisara raiteilla”, mutta kuukausi kuukaudelta pienistä puroista kasvaa kokonaisuus, joka mahdollistaa viisaan toteutuksen. Lentoradan puolella ympäristövaikutusten arviointi ja linjaussuunnittelu käynnistettiin keväällä 2022. YVA tuli nähtäville lokakuussa 2022, jolloin toteutettiin myös ensimmäinen yleisötilaisuus verkossa.

Alustavassa linjaussuunnittelussa määritellään radan likimääräinen sijainti ja tilantarve, kuiluyhteydet maan pinnalle, suhde ympäröivään maankäyttöön sekä tekniset ja liikenteelliset ratkaisut. Sekä alustava linjaussuunnitelma että ympäristövaikutusten arviointi valmistuvat vuoden 2023 loppuun mennessä. Näiden jälkeen hanke jatkuu yleissuunnitelman ja ratasuunnitelman laatimisella.

Lue lisää

Lentorata.fi

Itarata.fi < linkki