Itäradalla on moninaiset vaikutukset maakuntiin, toteavat radan varren maakuntajohtajat

Korkealta kuvattu maisemakuva kesäisestä suomalaisesta järviluonnosta: tyyntä vedenpintaa, josta kumpupilvet heijastuvat sekä auringon valossa kylpevää kesäistä metsää
Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. KUVA: Etelä-Savon maakuntaliitto

Puoli Suomea yhdistävä Itärata on merkittävässä roolissa radan alueen maakunnille. Haastattelimme viittä Itäradan alueen maakuntajohtajaa, jotka valottivat ajatuksiaan siitä, minkälaiset vaikutukset Itäradalla olisi heidän maakuntiensa näkökulmasta.

Maakuntajohtajat tunnistavat Itäradan vaikuttavan positiivisesti alueen elinkeinoelämään. Johtajien kommenteissa korostuvat saavutettavuuden ja tavarantoimitusten varmuuden tärkeys elinkeinoelämän kannalta. Samalla toimiva ratayhteys parantaa työvoiman ja opiskelijoiden saavutettavuutta ja viihtyvyyttä, mikä vaikuttaa alueiden kokonaishoukuttelevuuteen. Kun ihmiset valitsevat uutta opiskelu- tai asumispaikkaa, on keskeisenä kysymyksenä usein se, miten helposti esimerkiksi entisen ja uuden kotipaikan välillä pääsee kulkemaan.

”Myös matkailun tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että edistetään vastuullista ja kestävää matkailua”, Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toteaa.

Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja Tytti Määttä. KUVA: Pohjois-Savon liitto

Itäradan vaikutukset nähdään myönteisinä osana itäisen Suomen pitkäjänteistä kehittämistä. Itärataa tulisi Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määtän mukaan käsitellä pitkän tähtäimen hankkeena, jonka vaikutukset alkavat realisoitua vasta neljännesvuosisadan kuluttua.

”Kyse on tulevaisuushankkeesta, jota tehdään erityisesti tuleville sukupolville”, Määttä sanoo.

Myös nykyisten rataosuuksien, Savon ja Karjalan ratojen, perusparannukset ja korjaustarpeita korostetaan.

”Nykyinen yhteys on täynnä viivästyksiä ja korvaavia bussiyhteyksiä. Karjalan yhdellä rataosuudella kulkevat niin ihmiset kuin tavaratkin. Matkustajien tulee voida luottaa siihen, että yhteydet toimivat”, toteaa Markus Hirvonen, Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton
maakuntajohtaja Markus Hirvonen.
KUVA: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Rataosuuksien peruskorjaukset yhdessä Itäradan kanssa muodostaisivat kokonaisuuden, joka lisäisi maakuntien houkuttavuutta ja parantaisi yritysten toimintaedellytyksiä sekä ihmisten liikkuvuutta. Perusparannuksien ja Itäradan yhteisvaikutuksesta saavutettavuus paranisi ja junamatkasta tulisi varteenotettava vaihtoehto lentomatkustamiselle.

Saavutettavuus on osa huoltovarmuutta

Kainuun liiton maakuntajohtaja Pentti Malinen. KUVA: Kainuun liitto

Itäradalla on myös merkittävä rooli Suomen huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta. Huoltovarmuutta ylläpidetään sillä, että maan joka kolkka pysyy saavutettavana. Itäisen Suomen maakuntien näkökulmasta moni alueista on tällä hetkellä hankalassa asemassa, kun nykyisten yksiraiteisten yhteyksien lisäksi lentoliikenne on vähäistä. Useiden asiantuntijalausuntojen mukaan elinvoimainen Itä-Suomi on ensiarvoisen tärkeä myös koko Suomen turvallisuuden kannalta.

Kymenlaakson liiton maakuntajohtaja Jaakko Mikkola. KUVA: Kymenlaakson liitto.

”Toimivat yhteydet ja elinvoimainen Itä-Suomi luo turvallisuutta koko Suomelle”, summaa Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen.

Useampi maakuntajohtaja nosti esille, miten Itärata tuo pääkaupunkiseudun lähemmäksi omaa maakuntaansa. Toimivat yhteydet maan pääkaupunkiin ovat tärkeä edellytys kaikille suomalaisille. Hyöty syntyy etenkin elinkeinoelämän näkökulmasta: kun yhteydet toimivat, saadaan tavara liikkumaan Suomesta maailmalle ja päinvastoin. Myös ihmisten on helppo laajentaa omaa työssäkäyntialuettaan ja saada enemmän vaihtoehtoja oman asuinpaikansa valintaan.

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen. Kuva: Etelä-Karjalan maakuntaliitto.

”Hyvillä yhteyksillä ”lännetetään” Kymenlaaksoa. Hyvät länsiyhteydet liittyvät kokonaisturvallisuuteen ja ovat samalla osa aluekehittämistä”, päättää Jaakko Mikkola, Kymenlaakson maakuntajohtaja.

Nopean Itäradan vaikutukset Etelä-Karjalan tulevaisuuteen ovat laaja-alaiset. Sujuvat ja nopeat raideyhteydet kasvattavat työssäkäyntialueita ja kiinnittävät Etelä-Karjalan kasvun mahdollisuuksiin. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen korostaa, että lyhyemmät matka-ajat voisivat tehdä pendelöinnistä houkuttelevamman vaihtoehdon Etelä-Karjalan ja Uudenmaan välillä. 

Viime päivät ovat korostaneet Kaakkois-Suomen sijainnin strategisuutta muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa, ja rajaseudulla on varauduttava muuttuviin olosuhteisiin. Turvallisuusympäristön muutoksiin vastaamiseksi on välttämätöntä varmistaa itäisen Suomen raidekapasiteetti ja huoltovarmuus niin elinkeinoelämän kuin asukkaiden kuljetusten osalta.

“Elinvoimaiset itärajan alueet ovat koko Suomen ja Euroopan turvallisuuskysymys. Siksi myös nopean Itäradan suunnittelua tulee viedä määrätietoisesti eteenpäin”, Sikanen päättää.

Juttua täydennetty 19.11. Etelä-Karjalan maakuntajohtajan kannanotolla.