”Hyvällä suunnittelulla pääsee vaikka kuuhun”
Itäradan varrella -juttusarja kulkee radalla eteenpäin omistajakuntiin ja esittelee samalla Itärata Oy:n hallituksen jäseniä.
”Itäradan suunnittelu etenee hyvällä porukalla ja hyvässä hengessä, mikä vie jo pitkälle. Emme ole vain se nimetön insinööri, joka vetää viivaa, vaan keskustelemme avoimesti ja haemme innovatiivisia ratkaisuja”, Itärata Oy:n hallituksen jäsen Arto Pohjonen sanoo.
Arto Pohjonen toimii Itärata Oy:n hallituksessa valtion nimittämänä jäsenenä, varapuheenjohtajana ja hallitustyöskentelyn ammattilaisena. Häneltä löytyy pitkä tausta yritystoiminnasta sekä laajaa johtajakokemusta rakennusalalta monipuolisine verkostoineen.
”Itäradan hallituksen näkövinkkelistä ja oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että hyvällä porukalla ja hyvällä suunnittelulla pääsee pitkälle – vaikka kuuhun, jos on tarvetta.”
”Olemme tehneet paljon strategiatyötä ja miettineet, mitä se tarkoittaa käytännössä. Toiminnan keskiössä ovat hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus, avoin viestintä, aktiivinen toiminta eri sidosryhmien kanssa, tuloksellisuus ja hyvin valmistellut kilpailutukset. Haluamme olla luotettava kumppani, jonka kanssa on kiva tehdä töitä. Olemme myös miettineet uusia ja innovatiivisia tapoja tehdä suunnittelua. Näissä asioissa olemme mielestäni varsin hyvin myös onnistuneet.”
Isot hankkeet herättävät isoja tunteita
Itärata Oy:n tavoitteena on nostaa tiede- ja tutkimusyhteistyön merkitystä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä niistä syntyviä innovaatioita. Myös yrityskumppanuudet ovat tärkeitä.
”Hyviä esimerkkejä edustavat Rambollin kanssa tehty pilotti, jossa etsittiin Itäradalle tekoälyn avulla linjausvaihtoehtoja sekä Uruguaysta kotoisin oleva Florencia Bigatti, joka tekee nyt Aalto-yliopistossa diplomityönään Itäradalle suurnopeusjunakalustoon liittyvää selvitystä. Keväällä edistämme yhteistyötä myös Lappeenrannan yliopiston kanssa”, Pohjonen kertoo.
”On hyvä muistaa, että teemme hanketta satojen vuosien perspektiivillä, jolloin kaikkia kerrannaisvaikutuksia ei voida tänään tietää tai osoittaa matemaattisilla laskelmilla. Tämänkaltaiset hankkeet herättävät aina mielipiteitä moneen suuntaan. Kuten Petteri Orpo sanoi helmikuussa pääministerin haastattelutunnilla: ”politiikassa mikään ei herätä niin paljon intohimoja kuin tiet, raiteet ja sillat sekä se, että ne ovat aina väärässä paikassa.”
Mikä on Itäradan merkitys Suomelle?
Itärata vaikuttaa puoleen Suomeen. Itäisen Suomen elinvoiman sekä kuljetus- ja liikenneyhteyksien kannalta Itäradalla on elintärkeä merkitys niin asukkaita, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia, yrityselämää, kauppaa, matkailua kuin investointeja ajatellen. Nykyisen geopoliittisen tilanteen näkökulmasta Itäradalla on merkittävä tehtävä myös osana Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta.
Mitä jos Itärataa ei tulisikaan?
Kaikki on mahdollista, mutta en halua uskoa sitä skenaarioita, ettei Itärataa tulisikaan. Se vaikuttaisi heikentävästi kaikkeen siihen, mikä on merkityksellistä tulevaisuudessa.
Hyvät asiat nähdään konkreettisesti usein vasta paljon myöhemmin. Ajatellaan nyt vaikka talvilomaviikkoa viettämään lähtevää eteläsuomalaista Mattia ja Liisaa perheineen: olisivatko he tänä päivänä valmiita kulkemaan Lappiin Haapamäen mutkan kautta? Jos tuokin oikorata olisi aikaan jätetty tekemättä, Matin ja Liisan matkanteko olisi nyt paljon hankalampaa ja hitaampaa.
Itärata tuo esimerkiksi Joensuu-Kuopio -akselille merkittäviä aikasäästöjä, joissa ei puhuta minuuteista vaan jopa tunneista. Tällä on huomattava vaikutus moniin asioihin, kuten saavutettavuuteen ja joukkoliikenteen kilpailukykyyn.
Millainen junaliikkuja olet?
Perheessämme on käytetty autojunaa Kittilän matkoilla jo usean vuosikymmenen ajan parhaimmillaan 3-4 kertaa vuodessa. Juna on näppärä tapa liikkua yön yli: ajat vain auton Pasilassa junaan ja pian oletkin jo perillä – sen sijaan, että ajaisit 12 tuntia autoa kumpaankin suuntaan ja kummassakin päässä menisi päivä palautumiseen. Myös Etelä-Suomen työmatkoja pyrin kulkemaan aina junalla, jossa matka taittuu mukavasti, voi tehdä helposti töitä ja piipahtaa vaikka kahvilla.
Oma junamuistosi?
Nuorena miehenä tuli käytyä viitisen kertaa interreilaamassa kavereiden kanssa. Ne olivat upeita reissuja kaikki. Aina mentiin junalla Ruotsiin ja sieltä lautalla eteenpäin Eurooppaan. Muistan, kun yksikin joulu vietettiin Portugalissa paikallista kinkkua syöden.
Näistä muistoista innostuneena teimme kymmenisen vuotta sitten pojan kanssa reissun kahteen pekkaan interrail-hengessä. Vaikka edelleen katson maailmaa avoimin mielin ja käytän Leviksen t-paitaa, kyllä sitä reissussa huomasi, että jotain on vuosien saatossa tapahtunut. Yhdessä hostellissa joku sanoikin pojalleni, että isäsi on vanhin henkilö, joka siellä on koskaan yöpynyt.
