EU-vaalipaneelissa pohdittiin Itäradan merkitystä Suomen taloudelle ja turvallisuudelle
Viime viikolla (23.5.2024) järjestetyssä Itäradan eurovaalipaneelissa pureuduttiin Suomen tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin pysyä mukana kansainvälisessä kehityksessä. Eurovaaliehdokkaat keskustelivat turvallisuudesta, taloudesta, liikenteestä ja rajakysymyksistä.
Tilaisuuden alussa kuultiin Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorvan sekä Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikasen alustuspuheenvuorot. Portaankorva nosti puheenvuorossaan esille Itäradan suunnittelun etenemistä, sekä avasi kuulijoille, mikä merkitys suunnittelussa on Euroopan laajuisella liikenneverkolla (TEN-T) ja Verkkojen Eurooppa (CEF)-rahoituksella.
Sikanen puolestaan korosti, että EU-politiikassakin tulisi näkyä Suomen ulkorajan tilanne. Hän muistutti, että vaikka ulkorajan ylittävä liikenne on tyrehtynyt, on esimerkiksi Luumäen kohta kriittinen vientiteollisuuden pullonkaula, jossa liikennöinti on kasvanut vuonna 2023. Sikasen mukaan nyt on aika rakentaa uutta kasvua kestävällä pohjalla.
Raidehankkeet vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä asukkaiden, viranhaltijoiden ja poliitikkojen välillä
Paneelikeskustelussa nostettiin esille pitkäjänteisen päätöksenteon ja yhteistyön merkitystä Suomen liikennejärjestelmän kehittämisessä.
Kansanedustaja Ville Kauniston (kok.) mielestä liikenneverkot ja raideliikenne ovat tärkeä keino sitoa Suomi vahvemmin Eurooppaan. Hän korosti, etteivät raideinvestoinnit ole vain kovan turvallisuuden lähde, vaan elinvoiman tehostamisen edellytys. Kaunisto kuitenkin näkee kovan turvallisuuden kautta avautuvia uudenlaisia rahoitusmahdollisuuksia EU:n ja NATOnkin suuntaan. Kun katse on Suomessa ja naapuri tekee kiusaa, on parlamentaarisen vaikuttamisen paikka.
Vihreiden Tuuli Kousan mukaan Euroopan parlamentissa on tärkeää ymmärtää investointien strateginen merkitys koko Suomelle. Hänen mielestään Itärataan investointi toisi valtavasti uutta potkua itäiseen Suomeen, vaikkei se ratkaisekaan kaikkia ongelmia. Edelleen liian vähän tavaraa ja ihmisiä kulkee raiteita pitkin, mutta hän pitää raideliikennettä ainoana kestävänä suuntana pidemmällä tähtäimellä.
Kansanedustaja Merja Kyllösen (vas.) mukaan Suomen liikennesuunnittelun suurin haaste on kokonaisvaltaisen näkemyksen puute. Hänen mukaansa asioita katsotaan liian kapeasti kokonaisuuden kehittämisen sijaan. Kyllönen summaa, että Suomella on potentiaalia kehittää liikennejärjestelmäänsä koko pohjoisen Euroopan tasolla, mutta se vaatii laajempaa yhteistyötä ja näkemystä.
Infrastruktuurin merkitys paikallisista näkökulmista
Panelistien kotipaikkojen sijainti sekä Itäradan suunnittelualueen varrella että Helsingissä ja Hämeenlinnassa toi keskusteluun myös paikallisnäkökulmia.
Lappeenrantalainen kuntapäättäjä Ann-Niina Turunen (kd.) painotti, että yhteistyö on kaiken avain. Hänen mukaansa olisi tärkeää, että maakuntajohtajat Suomessa, ja mepit parlamentissa tekevät yhteistyötä koko Suomen, ei vaan oman maakunnan hyväksi.
Porvoolainen kuntapäättäjä Frida Sigfrids (r.) puolestaan nosti esiin Porvoon haasteet, sillä se on Suomen isommista kaupungeista ainoa, jolla ei ole rataa. Sigfrids painotti, että toimiva liikenneverkko on tärkeä paikalliselle taloudelle ja asukkaiden hyvinvoinnille, mutta lopullinen ratalinjaus herättää tässä vaiheessa vielä itäuusimaalaisissa huolta.
Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ps) korosti, että valtion velka on suurempi kuin koskaan, jonka takia resurssien tehokas kohdistaminen on olennaista. Hänen mukaansa on tärkeää saada kokonaiskuva radan vaikutuksista.
Hämeenlinnalainen entinen kansanedustaja Timo Kaunisto (kesk.) viittasi myös vaikeaan taloustilanteeseen sekä resurssien tehokkaaseen käyttämiseen, jonka takia hän ei näe raidehankkeita tällä hetkellä prioriteettina.
Yhteistyöllä kohti kestävää tulevaisuutta
Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) painotti, että maakunnallisen edunvalvonnan sijaan liikennettä tulee kehittää koko Suomessa tasa-arvoisesti. Suomi on sitoutunut EU:n ilmastotavoitteisiin, mikä tarkoittaa liikkumisessa raidepainotteisuutta. Lisäksi tulee huomioida sotilaallinen aspekti tilanteessa, johon Suomi on tahtomattaan joutunut.
Erilaisten näkökulmien lisäksi keskustelussa löydettiin monia yhdistäviä tekijöitä. Panelistit jakoivat laajasti näkemyksen, että yhteistyön tekeminen on keskeisessä asemassa parlamenttityössä. Sillä varmistetaan Suomelle ja koko Euroopalle tärkeiden asioiden edistäminen tulevalla parlamenttikaudella.
Tämä artikkeli pohjautuu EU-vaalipaneelissa esitettyihin näkemyksiin ja keskusteluihin. Tapahtuman tallenne on katsottavissa Itäradan YouTube-kanavalla.